Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän johtavan ylilääkärin Jouko Mattilan mielestä terveydenhuollossa on taatusti kova kriisi.
Rahaa on aivan liian vähän. "Suomessa on halpaa, Oulun seudulla erityisen halpaa ja Ylivieskassa tosihalpaa", lääkäri huokaisee. Hän ottaisi kopolla kourin vastaan lisää rahaa.
Yhtään parempaa ei ole luvassa ja kriisi sen kun vain syvenee. Tästä pitää huolen terveyskeskuslääkäri- ja hoitajapula. Puutetta ei lainkaan lievennä hoitotakuu, joka luo oikeudelliset perustat hoidoille. Pikemminkin tulisi lisätä terveyskeskusten vetovoimaa. Lääkäreitä voisi vetää norjalainen malli, jossa lääkärit ovat ammatinharjoittajia.
Lisäraha on lääkärin mukaan ollut pelkkää kosmetiikkaa ja silmänlumetta. Siitä valtaosa on kulunut hoitotakuun mukaisiin velvoitteisiin.
Mattila haluaisi, että joku ottaisi kunnon otteen terveydenhoidon rahoituksesta. Kysymykseen voisi tulla vaikka Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan Jorma Huuhtasen ajatus siitä, että kunnat, Kela ja vakuutusyhtiöt katsoisivat yhdessä kokonaisuutta. Kun nyt vaikkapa kunnat toimivat siten, että terveydestä pidetään huolta, hyödyn voikin siitä saada vakuutusyhtiö tai päinvastoin.
Jouko Mattilan kokemuksen mukaan kaikista huonoimmassa asemassa ovat Ylivieskassa pitkäaikaissairauksien kanssa painivat eläkeläiset. Heistä ei tahdo kukaan kantaa huolta.
Suomalainen terveydenhoito on yleensä hyvällä mallilla ja tuottavuus on korkeaa verrattuna siihen, miten sinne pannaan rahaa, Stakesin erikoistutkija Lauri Vuorenkoski uskoo .
Kansa on varsin tyytyväistä, mutta parannettavaa löytyy.
Keskeisin epäkohta on, että köyhät käyvät vähemmän lääkärissä kuin rikkaat, vaikka terveydentilan perusteella pitäisi olla toisinpäin. Jopa julkisen terveydenhuollon jonot hellittävät helpommin rikkaille, kiitos työterveyshuollon, joka on laajentunut lähes kaikkeen.
Vuorenkoski ihmettelee, että yhteiskunta tukee sairausvakuutuksella yksityisiä lääkäreitä. Hän ihmettelee, miksi on olemassa kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä, johon köyhällä väellä ei ole mahdollisuutta päästä, mutta kuitenkin vakuutusmaksut pitää maksaa.
Tärkeää olisi puuttua alueelliseen eriarvoisuuteen. Hoitotakuu on tosin jonkin verran kaventanut eroa.
Vuorenkoski vähentäisi lääkäreiden tutkimus- ja hallinnollisia tehtäviä ja lisäisi potilastyöhön käytettävää aikaa. Ennen kaikkea perusterveydenhoito tarvitsee lisää puhtia.