Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien palopäälliköt kannattavat Ylivieskaa Jokilaaksojen alueellisen pelastustoimen sopimuskunnaksi. Lisäksi Siikalatvan alueen vapaapalokunnat ja puolivakinaiset palokunnat ovat lähestyneet kuntien päättäjiä kirjeellä, jossa toivotaan henkilöstön näkökulman ottamista huomioon ja kannatetaan niinikään Ylivieskaa sopimuskunnaksi.
Raahen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvan Rantsilan palopäällikkö Jukka Harmanen muistuttaa alueelliseen pelastustoimeen siirtymisen tarkoittavan työpaikan vaihdosta noin 600 ihmiselle. Kaiken lisäksi kysymys on pakollisesta työpaikan vaihdoksesta, halusipa henkilöstö sitä tai ei.
"Henkilöstöpoliittisesti Raahen suunta ei suurinta osaa miellytä, ja päättäjät eivät voi olla sivuuttamatta tällaista asiaa. Fyysisesti sopimuskunnan sijainnilla ei ole merkitystä, mutta sen toimintakulttuurilla, esimerkiksi sillä miten sopimuskunta suhtautuu vapaapalokuntiin ja puolivakinaisiin palokuntiin, on merkitystä", toteaa Harmanen.
VPK:t ja puolivakinaiset avainasemassa
Jokilaaksojen alueellisen pelastustoimen järjestelmä on vielä kokonaan rakentamatta. Toukokuussa valittu valmisteluorganisaatio on esittänyt toimintamalliksi Osaava Jokilaakso -prosessiorganisaatiomallia, jonka lähtökohtana on koko alueen osaamisen hyödyntäminen.
Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien palopäälliköiden mielestä esitetyllä mallilla voidaan saavuttaa Valtioneuvoston pelastustoimen kehittämiselle esitetyt tavoitteet. Jotta suunniteltu toimintojen tehostuminen Osaava Jokilaakso -prosessiorganisaation avulla toteutuisi, tulee sopimuskunnan tarjoamien toimintojen tukea suunniteltua toimintamallia.
"Tarjouksista kaikista parhaiten tätä Osaava Jokilaakso -mallia tukee Ylivieskan tarjous", sanoo Kalajoen palopäällikkö Petri Lehkonen.
Hän kertoo kuntien tarjouksia arvioidun siltä pohjalta, mikä tarjouksista mahdollistaa edelleen tehokkaan sivutoimista ja vapaaehtoista henkilöstöä hyödyntävän ja tukevan järjestelmän. Tässä valossa Ylivieskan tarjous on osoittautunut parhaaksi.
"Sopimuskuntatarjouksen täytyy olla sellainen, että sen pohjalta pystytään rakentamaan toimivin järjestelmä. Toimivuuteen liittyy sekin, että sopimuskunta tukee meidän vapaaehtoista ja sivutoimista sektoria, koska sillä tavalla pelastustoimi pysyy taloudellisena", Lehkonen huomauttaa.
Hänen mielestään Raahen ja Ylivieskan välisessä kissanhännänvedossa on nostettu esiin vain hallinnon kustannukset, vaikka varsinainen pelastustoimen hinta riippuu siitä kuinka toimiva, tehokas ja taloudellinen itse pelastustoimen systeemi on.
"Se hinta on tällä hetkellä Oulun läänissä edullinen, koska suurin osa pelastustoiminnan reservistä perustuu vapaaehtoiseen ja sivutoimiseen erittäin korkeasti koulutettuun ja motivoituneeseen henkilöstöön."
Olennaista yhteisen hyvän rakentaminen
Rantsilan palomiesyhdistys toteaa kunnanvaltuustolle toimittamassa muistossaan sopimuskunnalla olevan huomattava merkitys henkilöstön, niin vakituisen, puolivakinaisen kuin vapaapalokuntienkin motivaatioon työskennellä yhteisen hyvän puolesta. Ylivieska on yhdistyksen mielestä osoittanut toimillaan kantavansa huolta vastuullisesti laajemmankin alueen pelastustoimen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, kuten myös henkilöstöstä.
"Raahen esittämä malli ei tue Osaava Jokilaakso -mallissa kuvatun prosessiorganisaation mukaista toimintaa, jossa henkilöstö on hajautettu palvelutuotannon pariin ja hallinnollinen organisaatio on mahdollisimman kevyt. Myöskään yhteistyö Raahen suunnalta ei ole ollut sitä, mitä yhteistoiminta-alueen keskuskunnalta yleisesti odotetaan esimerkiksi koulutuksen suhteen", Rantsilan palomiesyhdistys kritisoi.
Petri Lehkosen mukaan kolmen seutukunnan pelastustoimen henkilöstö on tehtyjen ratkaisujen kannalla, ja se pitäisi myös Raahen seutukunnassa hyväksyä.
"Olennaista nyt olisi rakentaa eikä missään nimessä repiä. Nyt pitäisi enemmistön tahdon mukaan lähteä rakentamaan ja luomaan yhteistä hyvää, koska siinä työssä tarvitaan koko alueen, myös Raahen seutukunnan työpanosta", Kalajoen palopäällikkö toivoo.
