Oulainen Jokilaaksojen pelastustoimen järjestämistä pohtinut kuntakokous joutui äänestämään kolmeen kertaan ennen kuin se sai aikaan suosituksen tulevan pelastuslaitoksen kotipaikaksi. Selväksi voittajaksi nousi lopulta Ylivieska, mutta lopullinen ratkaisu asiassa siirtyy mahdollisesti valtioneuvoston päätettäväksi.
Kuntakokous järjestettiin neuvoa-antavaksi eikä sen päätös ole mitenkään sitova. Se kuitenkin paljasti pitkälle ne rintamalinjat, jotka pelastuslaitoksen sopimuskunta-asiassa ovat muotoutuneet.
Lopullisesti kuntien kannat selviävät marraskuun aikana, kun alueellista pelastustointa koskeva yhteistoimintasopimus lähetetään kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Hankkeen ohjausryhmä muotoilee sopimusehdotuksen valmiiksi ennen sitä. Kuntakokouksen päätökset ovat sopimuksen pohjana.
Kuntakokouksen lopullisessa äänestyksessä olivat odotetusti vastakkain Ylivieska ja Raahe. Ylivieska sai taakseen Kestilää lukuunottamatta kaikkien Oulun eteläisen alueen kolmen seutukunnan kuntien äänet. Jokaisella kunnalla oli asukaslukua vastaava määrä ääniä, ja Ylivieskan äänimääräksi tuli 85 840 ääntä.
Raahea kannattivat Raahen seutukunnan kuusi kuntaa sekä Kestilä, jolloin ääniä kertyi 37 907. Piippolan kunnan edustaja jatkoi alkuperäisellä linjallaan ja äänesti Haapavettä pelastuslaitoksen kotikunnaksi.
Mutkikkaaksi asian tekee se, että lain mukaan kotikunnan taakse pitää löytyä asukkaiden enemmistön lisäksi myös kahden kolmasosan määräenemmistö kuntien lukumäärästä. Nyt Ylivieska sai taakseen 15 kuntaa, kun määräenemmistö olisi edellyttänyt vähintään 16 kunnan tukea.
Jos kunnat eivät lopullisen päätöksentekokierroksen aikana muuta kantojaan, koko yhteistoimintasopimus menee valtioneuvoston käsittelyyn. Valtioneuvosto poimii sopimuksesta kiistanalaiset asiat ja ratkaisee ne. Kuntakokouksen valossa kotikunta-asia on kiistanalainen.
Jos esimerkiksi Piippola lopullisessa päätöksessään kallistuu Ylivieskan kannalle, kotikuntapäätöksestä tulee sitova.
Kustannusvaikutukset puhuttavat vielä
Kuntakokous äänesti ensin äänestystavasta. Raahen seutukunnasta esitettiin, että äänestyksessä ratkaisevaksi asia on kuntien lukumäärä eikä asukasluku. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä.
Ensimmäisellä varsinaisella äänestyskierroksella vastakkain olivat kaikki ehdokkaat Haapavesi, Nivala, Raahe ja Ylivieska. Haapavesi sai asukaslukupohjaisia ääniä 16 864, Nivala oman asukaslukunsa verran 11 030, Raahe 36 107 ja Ylivieska 61 116 ääntä.
Kuntakierroksella alueellisen pelastuslaitoksen kuntakohtaiset kustannukset nousevat vielä varmasti keskusteluun. Sopimusluonnoksen kustannusjako merkitsee joillekin kunnille selkeää pelastustoimen kustannusnousua. Toisilla kunnilla taas kustannukset laskevat.
"Taloudelliset vaikutukset ovatkin paljon tärkeämpiä kuin tämä sopimuskuntakiista", ohjausryhmän puheenjohtaja Kaisu Tuomi toteaa.
Kuntien maksuosuudet lasketaan asukaslukupohjaisina käyttäen kuitenkin eräänlaista riskikerrointa. Pienessäkin kunnassa saattaa olla pelastustoimen kannalta isoja riskejä ja toisaalta jonkin kunnan riskit saattavat ulottua useamman kunnan alueelle.
"Kustannusjaossa on siirtymävaihe vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen lopullinen jako vahvistetaan", Tuomi kertoo.
Iso prosessi on myös sopimuspalokuntien eli VPK:ien sopimusten yhtenäistäminen. Siinäkin jatketaan nykyisillä sopimuksilla vuoden 2006 loppuun saakka. Sopimuspalokuntien ehdoissa on suuria kuntakohtaisia eroja muun muassa korvauksissa.
"Tärkein tavoite on kuitenkin vapauttaa pelastustoimen henkilöstöä varsinaiseen työhön hallintotehtävistä. Se pitäisi kyetä tekemään kustannuksia lisäämättä", hankkeen projektipäällikkö Piia Vähäsalo kiteyttää.
