Ylivieskan kaupungin lähivuosien talous rakentuu suurten toiveiden varaan. Sille, että asukasluku kasvaa, työpaikkoja syntyy, menot pidetään kurissa ja tulot lisääntyvät tuntuvasti. Mutta toisinkin voi käydä, sen viimeisen vuosikymmenen kehitys osoittaa.
Varmaa on, että kaupungin velka kasvaa rajusti: tämän vuoden 32,3 miljoonasta eurosta ensi vuonna jo 39,1 miljoonaan. Kasvu ei pysähdy tähän, vaan jatkuu lähivuosina, joskin hieman verkkaisemmin. Vuonna 2007 velkaa on 3 142 euroa asukasta kohti, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin kunnissa keskimäärin.
Kesken budjetin rakentelun kaupunginjohtajan tehtävät syksyllä vastaanottanut Asko Ojamäki kertoo saaneensa puumerkkinsä ainakin yhteen asiaan: ensi vuonna pannaan alulle paloaseman rakentaminen. Tällä halutaan korostaa Ylivieskan vastuuta koko alueesta, onhan se alueellisen pelastuslaitoksen pääpaikka.
Rakentaminen leimaa Ylivieskan lähivuosia. Investointimenot kasvavat ensi vuonna toistasataa prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Lukion peruskorjaus saadaan päätökseen. Paloaseman rakentamisen rinnalla pitäisi päästä kiinni uimahallin korjaukseen. Edessä häämöttää jo Jokirannan koulun suurremontti.
Kaupungin näkymät kaksijakoiset
Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden vuoden vaihteessa jättävä Juha Rautakoski (kesk.) myöntää kaupungin näkymien olevan kaksijakoiset: väkiluku ja palvelutyöpaikat ovat kasvussa, sen sijaan kaupungin talous painuu "pahasti alijäämäiseksi".
Asukasluvun ennakoidaan kasvavan tänä vuonna peräti 195 henkilöllä. Talousnäkymät on rakennettu kasvun varaan. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana Ylivieska on menettänyt väkeä lähes joka vuosi. Kaupunginkamreeri Kauko Sarkkinen arvioi asukasluvun kasvussa näkyvän, ettei Oulun seutu ja Etelä-Suomi vedä väkeä nyt. Tilastokeskuksen arvion ja alueellisen väestöselvityksen mukaan Ylivieska menettää väkeä pitkässä juoksussa.
83,3 miljoonan euron budjetti tuottaa 3,7 miljoonan alijäämän. Kun siihen lisätään aikaisempi alijäämä, vuoden vaihteessa 2005/2006 ollaan 6,5 miljoonan euroa viivan alla. Vuosikate, jonka pitäisi riittää ainakin poistoihin, jää 249 616 euroa miinukselle.
Luvut voivat muodostua vieläkin synkemmiksi, elleivät menot pysy budjetoidussa. Ainakin terveydenhuollon voi olettaa ottavan rahaa enemmän kuin siihen on varattu. Terveydenhuoltoon osoitetaan 15,9 miljoonaa euroa, saman verran kuin se nielee tänä vuonna. Ensi vuonna voimaantulevan hoitotakuujärjestelmän kustannuksista ei ole vielä aavistustakaan.
Verot nousevat lähivuosina
Talouden tasapainottaminen ja budjetin alijäämän kattaminen tulevat Juha Rautakosken mukaan merkitsemään, että verotuloja on pakko nostaa. Osa verotulojen kasvusta syntyy työllisyyden kohennuksen kautta, mutta "aivan varmasti joudutaan myös veroprosenttia ja kiinteistöveroa korottamaan tulevina vuosina".
Kauko Sarkkinen lohduttautuu toteamalla, ettei Ylivieska ole ainut lähitienoon kunta, jonka tuloveroprosentti alkaa kohta numerolla kaksi, siksi samansuuntainen kehitys ympärillä on meneillään. Talousarvioon ja lähivuosien suunnitelmiin ei ole kirjattu, koska ja minkä verran veroja ja maksuja korotetaan.
Juha Rautakoski pitää kunnianhimoisena tavoitetta puristaa käyttömenojen kasvu lähivuosina 2,5 prosenttiin. Mutta tämä edellyttää "kovalla kädellä" puuttumista palvelurakenteisiin. Mutta ainakin ensi vuonna palvelut pystytään pitämään nykytasolla.
Ylivieskalla on viime vuosina ollut huonoa tuuria, mikä heijastuu talouteen. Paljon puhutut Vieska Energian kaupat eivät tuottaneet sitä, mitä niiltä odotettiin. Kaupunki joutuu myös maksamaan läänin eteläosassa toimineen kehitysyhtiön takaustappiota 400 000 euroa, mikä on kirjattu ensi vuoden budjettiin.