Ylivieskan ravirata on kummajainen Suomen ratojen joukossa; totomyynnin perusteella vauhti on valtakunnassa hiipumaan päin, mutta Ylivieska porskuttaa kirkkaasti käyrien kärjessä.
Kahden vuoden aikana Ylivieskan raviradan alueen pelimyynti on noussut yli 50 prosenttia. Viime vuonna kasvua tuli 45 prosenttia ja tänä vuonna vaihto on kasvanut tammi-syyskuun välisenä aikana rapiat 10 prosenttia. Positiivisia numeroita näyttää samalla ajanjaksolla vain neljä rataa kahdestakymmenestä.
Laskuissa ei ole mukana nettitoto. Internetin kautta pelatut eurot mukaan lukien valtakunnassa ollaan kokonaisuudessaan plussalla, mutta ilman sitä miinuksella.
Ylivieskan peli- ja kilpailusihteeri Kari Viitamaa arvelee, että hänen reviirillään kasvun rajat alkavat tulla vastaan.
"Näillä eväillä ei ole paljon enempää tehtävissä", Viitamaa sanoo.
Viitamaan mukaan kehitys on tapahtunut yksinkertaisin keinoin. On satsattu ihmissuhteisiin, etäpelipisteet on sijoitettu oikein ja niiden ylläpitoon on panostettu. Siinä kaikki.
Omien ravipäiviensä ohella Ylivieskan ravirata järjestää etäpelit koko valtakuntaan Kalajoelta, Haapavedeltä, Nivalasta, Haapajärveltä, Oulaisista, Sievistä, Alavieskasta, Kärsämäeltä ja Pyhäsalmelta.
Omista raveistaan Ylivieska nettoaa 15 prosenttia vaihdosta, etäpeleistä kulujen jälkeen noin 5 prosenttia.
"Meillä on vain 14 omaa päivää, mutta etäpelejä pelataan joka päivä. Minun nähdäkseni etäpelipisteisiin kannattaisi muutaman muunkin radan satsata", neuvoo Viitamaa, 26.
Menestystä
ei palkita
Onnistuminen on herättänyt nuoressa miehessä kahdenlaisia tunteita. Mieli on hyvä, koska sapluuna toimii. Toisaalta olo on turhautunut. Näytöt on annettu, mutta palkinto edelleen saamatta.
Kari Viitamaa ei ole vailla ansiomerkkiä eikä selkään taputtelua; huomionosoitusten sijasta mies kaipaisi keskusjärjestöltä, Suomen Hippokselta konkreettista toimintaa ja Ylivieskan noteeraamista muutenkin kuin puheissa.
Raviradat kilpailevat verissä päin kilpailupäivistä, jolloin ne ovat valtakunnallisen totopelin kohteena. Lyhyesti sanottuna: totolinepäivinä tehdään tiliä.
Ylivieska sai edellisen vuoden jaossa kolme valtakunnallista päivää ja saa tyytyä samaan ensi kaudellakin, vaikka olisi Viitamaan mukaan ansainnut 7-8 totolinepäivää. Näin olisi, jos puheet pitäisivät ja menestyksen mittareihin oikeasti katsottaisiin. Ensi vuoden kilpailukalenteri on kuitenkin jo laadittu ja vahvistettu.
Kari Viitamaa on lievästi sanottuna suivaantunut: "Mikään ei muutu vaikka mitä tekisi. Me tilitämme systeemiin rahaa vastinetta saamatta. Tämä on hyvin turhauttavaa."
Aluepolitiikka ja Hippoksen henkilösuhteet jyräävät numeroiden yli. Arvokkaiden kilpailupäivien uusjakoa ei ole helppo järjestää, vaikka se voisi olla kokonaisuuden kannalta eduksi. Mutta mikä toiselle annetaan, on toiselta pois.
"Osa totolinepäivistä pitäisi ehdottomasti laittaa kiertäviksi. Kilpailuhenki ja ennen kaikkea yritys kentällä lisääntyisi. Pelivaihto nousisi koko Suomessa", Kari Viitamaa uskoo.
Viitamaa toivoo, että Ylivieskan tilanne paranee 2005 kilpailukalenteria tehtäessä. Näin on Hippoksen peliyhtiöstä Fintotosta annettu ymmärtää. Tuolloin päivien jaossa otetaan kuulemma huomioon totomyynnin kehitys, palkintojen maksukyky ja kilpailleiden hevosten määrä. Niillä mitattuna Ylivieskalle kuuluisi enemmän.
Myymälä sinne
missä myydään
Pohjanmaan Ravi ry:n varapuheenjohtaja ja Hippoksen valtuuskunnan jäsen Antti Ojala laskee, että Ylivieskan ravirata on joutunut myymään pelejä liki 700 000 euron edestä ansaitakseen yhden valtakunnallisen kisapäivän.
Vastaavasti pienemmistä radoista esimerkiksi Kuopio myy 170 000 eurolla per totolinepäivä. Kuopion kilpailupäivistä peräti 22 on kohteena valtakunnallisessa pelissä.
"Emme ole paljoa vailla. Halusimme kahta lisäpäivää ja osoitimme, mistä ne voisi ottaa (Kuopio). Mielivalta kuitenkin estää meitä saamasta niitä", Ojala sanoo suoraan.
"Jokainen kauppias tietää, että myymälän on oltava siellä, missä myydään. Muuten menee nurin koko keskusliike."
Ojala myöntää, että tunteet ovat katkeria. Epäoikeudenmukaisuus on kuitenkin hänen mielestään liian räikeää.
"Rahan pitäisi olla meille vain renki, mutta nyt siitä näyttää tulleen isäntä. Ei saa unohtaa, että meidän pitää myös pystyä järjestämään hyviä raveja hevosenomistajille, ohjastajille ja yleisölle", Ojala muistuttaa.
Ainakin toistaiseksi Ylivieska on ottanut itse tekijät huomioon. Tavallisten kilpailupäivien palkintotaso on toiseksi korkein koko maassa heti Oulun jälkeen.