Toimia kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tehdään nyt monella suunnalla. Positiivinen luottorekisteri selkeyttää tilannetta. Tiukennukset pikavippifirmojen toimintaan ovat myös terve ilmiö.
Toimet kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemiseksi etenevät nyt ripeästi monella suunnalla.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannattaa tiistaina saamaansa asiantuntijaselvitystä, jossa esitetään positiivisen luottorekisterin perustamista. Myös vakuudettomien kulutusluottojen korkosääntelyn kiristämiseen ja markkinointiin palataan vielä tämän syksyn aikana.
Luottorekisterin tarpeesta ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta on puhuttu 1980-luvulta lähtien. Positiivisen luottorekisterin tarve on kasvanut sitä mukaa kuin luottojen tarjonta on kasvanut ja luotonanto digitalisoitunut.
Luottorekisteri tulee tarpeeseen, sillä kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut ja maksuhäiriömerkinnät yleistyneet.
Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan kotitalouksilla on enemmän velkaa kuin kertaakaan aiemmin yli nelikymmenvuotisella tarkastelujaksolla. Samaan aikaan asuntokauppojen kylkeen on leivottu suuria yhtiölainoja ja markkinoille on syntynyt lukematon määrä pikavippiyrityksiä.
Kun terve järki ei auta, lainsäätäjän on puututtava holtittomaan menoon. Ylivelkaantumista on torjuttava samalla kun on selvennettävä vastuullista luotonantoa.
Velkaantumista hillitsevä luottorekisteri etenee myötätuulessa, ja asialle on laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa. Lisäksi Suomen Pankki, Finanssialan keskusliitto ja velkaantuneita auttava Takuusäätiö suosittavat rekisteriä. Luottorekisterille löytyy kannattajia myös holtittomasti velkaantuneiden ihmisten lähipiiristä.
Asia etenee seuraavaksi oikeusministeriön valmisteluun ja lausuntokierrokselle, minkä jälkeen eduskunta päättää asiasta. Asiantuntijaselvityksen mukaan rekisteri voisi olla käytössä vuoden 2023 alusta. Perusteltua voisi olla nopeuttaa rekisterin perustamista.
Kyse olisi Verohallinnon yhteyteen tulevasta rekisteristä, johon luottoja myöntävät pankit ja rahalaitokset olisivat velvollisia ilmoittamaan myöntämänsä luotot. Lisäksi luotonmyöntäjä joutuisi tarkistamaan luotonhakijoiden tiedot ja arvioimaan maksukykyä. Maksukyvyttömille ihmisille ei voisi enää myöntää luottoa seuraamuksitta.
Kenelle tahansa ei silti pidä sallia pääsyä rekisterin tietoihin. Kaavailuissa onkin, että säännöt olisivat kireämmät kuin maksuhäiriöiden tarkistamisen kohdalla. Jokaisella kansalaisella sen sijaan pitää olla oikeus tarkistaa omat tietonsa.
Vakuudettomia luottoja myöntävien yritysten toimintaedellytyksiin on tulossa kaivattuja rajoituksia. Pikavippifirmojen toimintaa suitsittiin jo vuonna 2013. Toiminta ei kuitenkaan siistiytynyt, vaan säädöksiä ryhdyttiin kiertämään. Eduskuntaan on tulossa lakiesitys, jossa vakuudettomien kulutusluottojen korkosääntely koskisi myös yli 2 000 euron lainoja.
Lisäksi selvitellään kulutusluottojen markkinointia. Mielikuvamarkkinointiin puututtiin myös luottorekisteriselvityksessä. Pikavippifirmat tekevät satumaisia voittoja kyseenalaisin, joskin laillisin keinoin. Muutosta kuitenkin pukkaa.