Kolumni

Yli­työ­kiel­lot ovat vasta alkua – ir­ti­sa­no­mis­lais­ta uhkaa paisua me­ga­luo­kan kiista

Maanantaina ne alkavat: Ammattiliitot AKT, Pro ja Teollisuusliitto julistavat laajan ylityökiellon.

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.
Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.

Maanantaina ne alkavat: Ammattiliitot AKT, Pro ja Teollisuusliitto julistavat laajan ylityökiellon. Sillä vastustetaan hallituksen suunnittelemia heikennyksiä työntekijöiden irtisanomissuojaan alle 20 hengen yrityksissä.

Ylityökielto voi olla vasta alkua. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi jo elokuussa, että on olemassa työpaikkakohtainen suunnitelma ja että toritapahtumat on nähty.

Merkit viittaavat siis siihen, että ay-liikkeen pärstäkerroinlaiksi ristimästä lakihankkeesta uhkaa paisua megaluokan yhteenotto hallituksen ja ay-liikkeen välillä juuri ennen eduskuntavaaleja.

Viime kuukaudet huomio on kiinnittynyt loppuvuonna eduskunnassa edessä olevaan "viimeiseen taistoon" sote-maakuntauudistuksesta. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on kuitenkin sotea ja maakuntia paljon konkreettisempi asia.

Hallitus on siinä kaikkien edustettavina olevien puolueiden suilla tehnyt selväksi, että se pitää kiinni aikeistaan tuoda lakiesitys eduskuntaan loppuvuonna. Voi olla, että hallitus laskee riman alle 20 hengen yrityksistä esimerkiksi alle kymmenen hengen yrityksiin.

Viime keväänä kiivailtiin aktiivimallista. Siihenkin verrattuna irtisanomissuojan madaltaminen on kuitenkin paljon suuremman luokan kysymys. Riittää kun katsoo kylmiä numeroita.

Vuonna 2016 Suomen vajaasta 360 000 yrityksestä peräti 97 prosenttia työllisti Tilastokeskuksen mukaan alle 20 henkeä. Niiden palveluksessa oli samana vuonna vähän yli puoli miljoonaa työntekijää eli reilu kolmannes yrityskentän työntekijöistä. Alle kymmenen hengen yrityksissä oli töissä yli 300 000 henkeä.

Jos laki tulisi voimaan nyt kaavaillussa muodossaan, se toisin sanoen koskisi leijonanosaa yrityksistä. Yritysten työntekijöistä enemmän kuin joka kolmannen työntekijän irtisanominen tulisi nykyistä helpommaksi.

Hallitus on pahassa raossa. Jos se ajaa hanketta härkäpäisesti läpi, edessä voi olla vakavia työmarkkinahäiriöitä. Jopa yleislakkoa on väläytetty. Asian hautaaminen olisi todiste jo menneeksi luullun ay-liikkeen mahdin paluusta.

Kävi kummin vain, molemmat vaihtoehdot parantaisivat pitkän hoipertelun jälkeen jaloilleen päässeen SDP:n vaaliasetelmia.

Puolueen sisäinen kuplinta on loppunut, ja puheenjohtaja Antti Rinteestä on tullut vakavasti otettava pääministeriehdokas. Irtisanomislakikiista saattaa vaikuttaa hyvin paljon eduskuntavaalitulokseen ellei peräti ratkaise sitä. Näin tietenkin sillä edellytyksellä, ettei Rinne tee ennen vaaleja isompia virheitä.

Hallitusta rohkaisee se, että ay-liikkeen vastaan pyristely viime talvena ei kaatanut aktiivimallia. Tällä kertaa pelissä on kuitenkin paljon enemmän. Jos ay-liike antaisi nytkin periksi, sen vanhasta vallasta olisi jäljellä enää entistä vähemmän.

Hallitus perustelee irtisanomisen heikentämistä sillä, että yritysten kynnys rekrytoida laskisi. Vastustajat taas sanovat, että irtisanomisen helpottaminen sallisi mielivaltaiset, työntekijän pärstäkertoimesta tai ay-aktiivisuudesta johtuvat potkut. Peistä taitetaan myös siitä, parantaisiko hanke työllisyyttä ja nostaisiko se työllisyysastetta vai ei.

Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä hankkeen vaikutuksia tutkinut Antti Kauhanen arvioi hallituksen muistiossa, että irtisanomissuojan madaltamisen nettovaikutus työllisyyteen on empiiristen tutkimusten mukaan "tyypillisesti kuitenkin hyvin pieni". Muistion mukaan nettotyöllisyysvaikutus "lienee lähellä nollaa", mutta tuottavuus voi kasvaa työsuhdeturvaa muutettaessa. Valtiovarainministeriön mukaan sillä on taas "potentiaalisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen".

Tutkimustulokset ovatkin perinteistä juu ei vaarin housut -linjaa. Niistä löytää pönkkää sekä kannattaa että vastustaa hanketta.

Edessä on siis jännittäviä aikoja muutenkin kuin odoteltaessa sotemaakuntauudistuksen ratkaisuvaihetta.

Puoluetoimistoissa kytätään näinä aikoina silmä tavallistakin kovempana kannatusgalluppeja. Suurimman puolueen paikasta niissä taistelevat nyt demarit ja kokoomus. Jos tämä asetelma ei muutu, irtisanomishanketta viedään todennäköisesti eteenpäin, mutta muuttuuko mieli, jos demarit nousisivat kirkkaasti ykköseksi? Ajatus pääministeri Rinteestä on monille tahoille kauhistus.