Eduskunnan puhemiehestä, kokoomuslaisesta Ben Zyskowiczistä on yllättäen näin eduskuntavaalien jälkeen kehkeytynyt suuryritysten korkeimpien johtajien huippupalkkojen armoton arvostelija.
Hyvä näin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Zyskowicz rusikoi isojen herrojen ahneutta jo valtiopäivien avajaispuheessaan viime viikolla ja jatkoi samalla mitalla television A-studiossa maanantaina.
Zyskowiczin mukaan suurten yritysten johtajien tulot, erorahat ja eläkkeet ovat kohonneet suomaiselle yhteiskunnalle vieraisiin sfääreihin. Näin on. Muilta kohtuutta ja palkkamalttia vaativien johtajien omilla toimilla kun ei ole mitään tekemistä kohtuuden ja maltin kanssa.
Samaan hengenvetoon, kun johtajat vaativat muita pidentämään työuraansa, he itse jäävät eläkkeelle hyvinkin jo kuusikymppisenä taskussaan muhkeat erorahat. Eläkepäiviensä ratoksi he istuvat vielä yhtiöiden hallituksissa ja kuittaavat Zyskowiczin sanoja lainaten "aivan älyttömiä" lisäpalkkioita.
Zyskowicz on oikealla asialla vaatiessaan, että tällaisista ylilyönneistä on päästävä ja ylisuuria tuloja leikattava. Ei ole mitään perusteita sille, että johtajien palkat ovat kymmeniä kertoja suuremmat kuin palkansaajien ansiot ja monta kertaa suuremmat kuin tasavallan presidentin tai pääministerin palkkiot. Kenenkään työ ei voi olla niin vaativaa, arvokasta ja merkittävää, että se oikeuttaisi näin suuriin tuloihin.
Tällaiset palkat ja palkkiot loukkaavat kansalaisten oikeustajua. Etenkin kun yhä useampi tavallinen työssäkäyvä ihminen sinnittelee pärjäämisen rajamailla. Koko ajan kasvaa se työtätekevien ryhmä, jonka palkka on niin pieni, ettei se riitä edes välttämättömään toimeentuloon.