Suomalaisen oopperan noususuhdanne jatkuu, mutta tällä kertaa uutuus löytyi arkistojen kätköistä eikä sitä tulostettu nykysäveltäjän tietokoneelta.
Lähes 75 vuotta säveltämisensä jälkeen saa kantaesityksensä Armas Launiksen (1884-1959) Aslak Hetta, saamelaisaiheeseen perustuva kolminäytöksinen ooppera. Kantaesityksen toteuttaa ensi viikon keskiviikkona (17.3.) Radion sinfoniaorkesteri, jota johtaa ylikapellimestari Sakari Oramo.
Kantaesityksen yhteydessä Aslak Hetta myös taltioidaan cd-muotoon. Tuotannosta vastaa Ondine. Hanke liittyy Suomen Kulttuurirahaston sekä Wihurin ja Kordelinin säätiöiden yhteiseen viisivuotiseen projektiin, jonka päämääränä on edistää suomalaisen oopperan julkistamishankkeita.
Armas Launista voidaan pitää ennen kaikkea oopperasäveltäjänä, mutta hänen kymmenen oopperan tuotantonsa on vuosikymmenten aikana painunut unohduksiin. Erä syy siihen lienee se, että säveltäjä muutti 1930-luvulla Ranskaan, eikä koskaan palannut kotimaahan.
Lappilaismaisemiin sijoittuvan Aslak Hetan tapahtumat ovat osittain tosia. Uskonnollinen hurmosliike alkaa vastustaa viinanmyyntiä. Toimintaa johtaa Aslak Hetta, joka myöhemmin teloitetaan.
Oopperan päähenkilö kuitenkin kuvataan romantisoituna hahmona, saamelaisten vapaussankarina, ja Launis on oopperan konventioita noudatellen lisännyt juoneen muun muassa rakkaustarinan.
Sankaritenori Tervolasta
Aslak Hettan musiikki perustuu kahteen varsin erityyppiseen musiikilliseen materiaaliin. Toisaalta siinä kuuluu Richard Wagnerin vaikutus sekä puccinimainen melodiikka, toisaalta teosta hallitsevat saamelaisaiheet, joita säveltäjä keräsi Lapin-matkoillaan viime vuosisadan alussa. Kansanmusiikkivaikutteet kuuluvat erityisesti kuoron osuuksissa.
Aslak Hettassa tarvitaan kymmenen laulajaa. Pääroolin tulkitsee Tervolasta lähtöisin oleva tenori Aki Alamikkotervo, joka luonnehtii roolia raskaaksi, mutta kiinnostavaksi.
"Rakastettu kuvailee Aslak Hettaa Lapin prinssiksi, joten uskoakseni nimihenkilö on ollut karismaattinen mies. Siksi olen yrittänyt löytää ääneeni sankarillista karaktääriä ja tiettyä johtajan painokkuutta", Alamikkotervo kertoo.
"Rooli on vaativa, sillä se on korkea. Oman mielenkiintoisen lisänsä rooliin tuovat esimerkiksi sen sisältämät joikumaiset jaksot. Toisaalta siitä löytyy myös merikantomaisia melodioita. Koko ajan on oltava tarkkana, sillä orkesterisatsi ei läheskään aina tue vokaalistemmaa."
Kantaesitykseen ja sitä edeltäneeseen levytysjaksoon on Alamikkotervon mukaan valmistauduttu huolella. Oikean tyylin löytämiseksi laulajat ovat saaneet koulutusta muun muassa Angelin tytöt -yhtyeen jäseniltä.
Raadollinen ammatti
Aki Alamikkotervo kuuluu Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan. Hän laulaa tänä keväänä useissa teoksissa, kuten kohutussa, Nobel-kirjailija Dario Fon ohjaamassa Matka Reimsiin -tuotannossa. Saavutuksilla kehuskeleminen ei kuulu Alamikkotervon olemisen tapaan.
"Laiska se töitään luettelee. Olen huumorintajuinen ja avoin, mutta haluan, että työ puhuu puolestani. En ole julkisuushakuinen. Lavalla ollessani olen sen sijaan ehdoton ja teen työtäni täysillä. Lavalla en ajattele mitään muuta."
"Keskeistä laulajan ammatissa on kyky sietää painetta. Esimerkiksi muistiin kohdistuva rasite on tässä työssä valtava. Oleellista on pitää mieli positiivisena", Alamikkotervo arvioi.
"Tämä on raadollinen ammatti. Joka hetki olisi oltava hyvä, sillä ihmiset maksavat siitä, että voivat tulla kuuntelemaan meitä."
Savonlinnan oopperajuhlilla Aki Alamikkotervo nähdään tulevana kesänä yhtenä Turandotin ministereistä. Kesällä on vuorossa myös Ilkka Kuusiston uutuus Pula!-ooppera Nivalassa. Äänellisesti Alamikkotervoa on vaikea luokitella, sillä hänen tenorinsa taipuu moneen tyyliin ja korkeuteen.
"Uusi aluevaltaukseni on Wagner, sillä ääneni on kehittymässä dramaattisen tenorin suuntaan. Laulan Mimen roolin Reininkullassa ensi syksynä. Elämässä on oltava haasteita, ja sellaisena pidän myös pian kantaesitettävää Aslak Hettaa", hän nauraa.
Tyttärellä syytä iloon
Säveltäjän tytär, Ranskassa asuva Asta Schuwer Launis on iloinen, että Aslak Hetta pääsee julkisuuteen.
"Haluan sanoa, että vihdoinkin! Olen erittäin kiitollinen hankkeen toteutumisesta ylikapellimestarille Sakari Oramolle, joka valitsi Aslak Hettan orkesterin kevätohjelmistoon."
Armas Launiksen ura oli kaksijakoinen, sillä hän jakoi aikansa tieteellisen työn ja säveltämisen välillä Asuinpaikakseen Launis valitsi Etelä-Ranskan ja Nizzan, jonne säveltäjä perheineen muutti jo 1930-luvun alussa.
Tytär arvioi muuton ulkomaille heikentäneen isänsä uraa säveltäjänä merkittävästi.
"Ulkomailla asuminen, huolimatta siitä, että esimerkiksi taiteilijaeläke sen salli, sai aikaan vaikeuksia ja ymmärtämättömyyttä isääni kohtaan kotimaassa ja siten varmasti vahingoitti isäni asemaa säveltäjänä. Sota-aika tietysti katkaisi yhteydet kokonaan."
Asta Schuwer Launis kertoo, että isä ajatteli kotimaastaan lämpimästi koko elämänsä ajan.
"Sodan aikana esimerkiksi esitettiin isäni Kullervo-ooppera suomalaisten haavoittuneiden sotilaiden hyväksi Nizzassa. Tästäkin voi päätellä, että hänen isänmaallisuutensa oli vahva, eikä hän koskaan unohtanut pohjoista kotimaataan. Siitä on kaunis todistus on myös hänen viimeinen oopperansa Jäiset liekit, joka kertoo kotimaataan kaipaavasta nuorukaisesta."
Launikselle oma seura
Nyt kantaesitettävän oopperan tapahtumapaikka on Suomen Lappi. Aiheen valinta liittyi Asta Schuwer Launiksen mukaan isän tutkijantyöhön ja kansanperinteen keruuseen.
"Aslak Hetta on lappalainen aihe. Isäni oli etnologi, ja jo nuorena ja myöhemminkin hän matkusti monta kertaa Suomen ja Norjan Lappiin ja keräsi yli 800 joikua."
Asta Schuwer Launis toivoo, että Aslak Hettan kantaesitys lisäisi kiinnostusta Launiksen musiikkia kohtaan. Merkkejä siitä on jo olemassa.
"Kolme vuotta sitten perustettiin ranskalais-suomalainen Armas Launis -seura, mikä on Anja ja Henri-Claude Fantapién ansiota. Viime syksynä Pariisissa järjestettiin myös Armas Launiksen työtä käsittelevä kollokvio. Tapahtumaan sisältyi esitelmiä ja onnistunut konsertti", Asta Schuwer Launis kertoo.