Vaasan lähellä olevan Ylistaron kunnan kirkonkyläläiset ovat voineet seurata valtuuston kokouksia kaapelitelevisiosta kymmenkunta vuotta. Hallintojohtaja Jorma Kangasluoma sanoo näppituntumalta, että kokoukset ovat "aika katsottuja". Jopa sivukyliltä tullaan kirkolle kaapeliteeveetä katsomaan, kun valtuuston käsiin tulee jokin kiinnostava asia.
Televisiointi on yksinkertaista. Videokuvausta harrastava kunnan tekninen johtaja kuvaa kello 16 alkavan valtuuston kokouksen ja nauha pyörähtää ulos samana iltana kolmen tunnin päästä. Kaapelitelevisioyhtiön luvalla kokous näkyy verkossa Ylistarossa muun ohjelman päällä. Raha ei kulje puolin eikä toisin.
Kangasluoma uskoo vakaasti, että kokousten näkyminen lisää kiinnostusta kunta-asioihin. Katsotuimpia ovat budjettikokoukset, vaalien eduskokoukset ja lautakuntien ja kunnanhallituksen valintakokoukset.
Televisiointi ei ole voidellut hallintojohtajan mukaan 5 600 asukkaan kunnan valtuutettujen puhelihaksia, koska kokoukset eivät jatkuneet entistä pitemmiksi television myötä. Kokoukset kaapeloidaan jatkossakin, mutta lisää kaapelilähetyksiä ei ole tulossa. Talkoilla lähetetään verkkoon ohjelmaa aikaisempaan tapaan joistakin tapahtumista, kuten vaikka lukiolaisten vanhojen tanssiaisista tai veteraanijuhlista.
"En löydä siitä hakemallakaan mitään kielteistä. Ehkä ongelma on sen vaatima työ", vakuuttaa Kangasluoma.
Muutoin valtuuston asioista tiedottaminen on Ylistarossa tavanomaista, ja internetin käytössä ollaan jopa jälkijunassa. Muun muassa valtuuston päätökset alkavat ilmestyä kunnan kotisivuille vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Uusi tekniikka antaa uusia eväitä
Nivalassa kokeiltiin viime vuosikymmenen alussa valtuuston kokousten televisiointia, mutta kokeilu lässähti jo muutaman kerran jälkeen.
Kunnanjohtaja Paavo Karttunen voisi kokeilla asiaa uudestaan. "Toisihan se lisää kunnallista tietoa."
Nykyinen ja tuleva tekniikka antavat Karttusen mielestä monia uusia mahdollisuuksia. Kokouksia voisi esittää jatkossa vaikka internetissä, jolloin se laajenisi kaapeli-alueen ulkopuolelle. Lähetyksiä voisi laajentaa myös vaikka paneelikeskusteluihin tärkeistä asioista. Yhteyksien pitäisi olla myös kaksisuuntaisia: kuntalaisten pitäisi voida kysyä päättäjiltä ja esittää mielipiteensä.
"Puheet olivat televisioitaessa vähän aikaisempaa räväkämpiä. Kokoukset eivät kuitenkaan venyneet", Karttunen muistelee.
Nivalassa eivät valtuuston kokoukset ole yleensä räväköitä, koska riidat ja säröt haudataan ryhmäkokouksiin. "Pelkkä ruudun tuijottaminen ei varmasti kiinnosta ihmisiä", sanoo Karttunen.
Samaa mieltä on tiedottaja Satu Tyry-Salo Suomen Kuntaliitosta."Valtuuston kokoukset voisivat olla vähän yksitotista ohjelmaa."
Televisiointi saattaisi kuitenkin sopia joillekin paikkakunnille. Kokousten näyttäminen voisi toimia myös suppeampana kuin Ylistarossa. Kiinnostavia asioita koskevia valtuuston kokouksia voisi televisioida tai lähettää netin välityksellä. "Voisi tätä kokeillakin, onhan se yksi tapa lisätä kuntatietoutta ja antaa päätöksille kasvot", summaa Tyry-Salo.
Viime vuodenvaihteessa julkistetun selvityksen mukaan kunnista viisi prosenttia, eli reilut parikymmentä, ilmoitti ostavansa televisio- tai radioaikaa. Aika voi sisältää vaikka päivähoitohakemusten jättöohjeita tai kunnan itsensä teettämää ohjelmaa. Tyry-Salo ei usko, että Ylistaron tapaan valtuuston kokouksia televisioidaan muualla. Kaapelitelevision ja paikallisradioiden alkuaikoina oli muutamia kokeiluja televisioinnista ja radioinnista.
Kuntaliiton tekemien tutkimusten viesti on selvä: kuntalaiset haluavat, että kunnat tiedottavat palveluista ja tiedotusvälineet hoitavat uutisoinnin.
Kaupallisilla radioilla ja kunnilla voi olla myös sopimuksia kytkyuutisoinnista esimerkiksi mainoskampanjojen osana. "Ne ovat Kuntaliiton tiedotussuosituksen vastaisia", sanoo Tyry-Salo. Samaa sanovat myös journalistiset ohjeet.
Tyry-Salon mielestä hyvin toimiva mediaviestintä on kuitenkin kaiken tiedottamisen a ja o. "Esityslistat pitää antaa tiedotusvälineille hyvissä ajoin. Päätöksien nopea tiedottaminen ja erilaiset tiedotustilaisuudet ovat tärkeitä."
Kuntien nettitiedottaminen kasvaa koko ajan. Kuitenkaan se ei ole ensisijainen tapa saada tietoa.
"Tärkeää on, että niistä tulisi nopeita, reaaliaikaisia ja kaksisuuntaisia, jolloin kuntalaiset voivat antaa palautetta."