Ahvenanmaan pieneläinklinikka ja ahvenanmaalainen vakuutusyhtiö kampanjoivat yhdessä kissojen ja koirien ylimääräisiä kiloja vastaan. Painonpudotuskisaan ilmoitettujen lemmikkien joukosta valitaan marraskuussa Vuoden painonvartija. Manner-Suomessa ei ole vielä ryhdytty vastaaviin kampanjoihin, mutta aiheesta on keskusteltu vilkkaasti Hufvudstadsbladetin uutisoitua Ahvenanmaan kampanjasta.
"Emme suoranaisesti ole puhuneet kampanjaan ryhtymisestä ainakaan vielä", vakuutusyhtiö Tapiolan eläinvakuutusasiantuntija Kirsi Salmijärvi sanoo.
"Seuraeläinvakuutuksissa ei kysytä eläimen painoa, vaan yleistä terveyden tilaa. Määrätyissä ihmisten vakuutuksissa sen sijaan kysytään jo vakuutuksen ottajan painoa", hän kertoo.
Salmijärvellä kuten kaikilla yhtiön eläinvakuutusasiantuntijoilla on omia kotieläimiä. Salmijärven 11-vuotias hovawart on vielä hyvässä kunnossa varmaan agilitytaustansa ja monipuolisen liikunnan ansiosta.
Koiraharrastajat huolehtivat Salmijärven mukaan hyvin koiristaan. Ne saavat runsaasti liikuntaa ja sopivasti ravintoa. Pelkästään lemmikeiksi otetut kotikoirat sen sijaan lihovat helposti, sillä ne saavat monesti liikaa ruokaa ja liian vähän liikuntaa.
"Jos annoksia suurennetaan ja nameja lisätään, koira lihoo aivan kuin ihminenkin", Salmijärvi huomauttaa.
Lihavat koirat ja kissat sairastuvat helposti esimerkiksi diabetekseen, josta on tullut varsin yleinen lemmikkien tauti.
Lemmikkien ruokintakampanjasta olisi varmaan hyötyä koiranomistajille, legendaarisen Yrjölän puuron luoja, J.A.U. Yrjölä uskoo. Koiranäyttelyjen ulkomuototuomarina Yrjölä on nähnyt paljon väärin ruokittuja koiria. Osa niistä on ollut selvästi aliravittuja, osalla liika paino on kuormittanut luustoa ja niveliä.
"Ja koiranäyttelyihin tuodut koirat edustavat kuitenkin jonkinlaista parhaimmistoa", Yrjölä lisää.
Monet lemmikkien kuten ihmistenkin sairaudet johtuvat lihavuudesta. Isokokoisten koirarotujen omistajat eivät tunnu usein ymmärtävän kuinka tärkeää oikea ruokinta ja liikunta on etenkin isokokoisen rodun koiralle. Bernhardilaisia ja mastiffeja hankitaan liian pieniin tiloihin, eikä niiden ruokinnasta tiedetä tarpeeksi.
Yrjölän mielestä yli 50-kiloisten koirarotujen ruokinta pitäisikin olla eläinlääkärin valvonnassa.
Yrjölä toivoo, että meille perustettaisiin "ismeistä" ja muotisuuntauksista vapaa "koiranomistajien marttaliitto", joka jakaisi oikeaa tietoa koirien ruokinnasta.
"Koiranomistajien pitäisi saada jostain puolueetonta tietoa ruokinnasta. Nyt sellaista ei saa mistään, vaan kaikki tieto on tavalla tai toisella kytköksissä rehumarkkinointiin tai edustaa jotain tiettyä oikeana pidettyä muotisuuntausta", J.A.U. Yrjölä kritisoi.
Yrjölä uskoo, että ravintovalikoimalla on isompi osuus lihomiseen kuin itse ruoan määrällä. Halvimmat koirien valmismuonat ovat verrattavissa ihmisten roskaruokaan. Niissä on paljon energiaa, mutta ei läheskään tarpeeksi välttämättömiä ravintoaineita. Niitä syömällä yksinkertaisesti lihoo.
"Ihmiset ovat entistä epätietoisempia siitä, mitä heidän pitäisi syödä. Kaupat tulvivat kevyttuotteita, mutta ihmiset ovat lihavampia kuin koskaan. Täysrasvamaidon aikaan ihmiset olivat laihempia kuin nyt", Yrjölä pohtii. Ei ole ihme, että lemmikin ruokintakin on hakoteillä.
Ihmiset tarvitsisivat tietoa, mutta vain muutama prosentti heistä jaksaa lukea kirjoituksia.
"Pitäisiköhän tietoa jakaa sarjakuvien muodossa", Yrjölä heittää.
Yrjölä on kiinnostunut erilaisista ruokakokeiluista, joilla pyritään vahvistamaan koiran luustoa ja verisuonistoa. Vuoden ikäiselle rottweilernartulleen hän on antanut pennusta asti ravintolisänä joka päivä raakaa keräkaalia. Kaalia popsii myös hänen vanhempi koiransa. Aluksi pentu sai noin 50 gramman kaalinokareen. Nyt annos on kasvanut 100 grammaan.
"Kaali on hyväksi luustolle ja verisuonistolle. Se pitää myös hampaat puhtaampana ja hengityksen raikkaana", Yrjölä kiittää.