Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Polttoaine: Die­se­lin hinta painui Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin alle kahden euron

Yli­op­pi­las­tut­kin­non ra­ken­ne­ko­kei­lu nä­räs­tää lu­kioi­ta

Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu olisi lukiolaisten ja rehtoreiden mielestä pitänyt ulottaa kaikkiin Suomen lukioihin. Marraskuussa annettavan asetuksen mukaan laajenevaan kokeiluun pääsee mukaan vain noin kymmenesosa maan lukioista. Oppilaiden ja rehtoreiden mukaan kokeilu saattaa lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.

Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu olisi lukiolaisten ja rehtoreiden mielestä pitänyt ulottaa kaikkiin Suomen lukioihin. Marraskuussa annettavan asetuksen mukaan laajenevaan kokeiluun pääsee mukaan vain noin kymmenesosa maan lukioista. Oppilaiden ja rehtoreiden mukaan kokeilu saattaa lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.

Kieli- ja aluepoliittisin perustein rakennekokeiluun valituissa lukioissa vain äidinkieli on ylioppilaskirjoituksissa pakollinen aine. Sen lisäksi oppilas saa itse valita vähintään kolme muuta ainetta, jotka kirjoittaa. Näin monille tuskallisen ruotsin voi jättää kirjoittamatta. Toisaalta sama koskee muitakin valinnaisia aineita.

Rakennekokeilu alkoi jo 1990-luvun lopulla joissakin lukioissa. Pohjoisesta kokeilussa on tähän asti ollut mukana viisi lukiota. Ensi keväänä valinnaisuuden piiriin pääsee Oulun ja Lapin läänissä yhteensä 22 lukiota.

"Valinnaisuus pitäisi olla kaikille oppilaille sama. Kokeilu on jo tähän mennessä osoittanut että valinnanvapaus kehittää ylioppilastutkintoa. Valinnaisuus on kaikin puolin hyvä asia. Se, ettei ruotsia ole pakko kirjoittaa, vähentää varmasti monilta ylioppilaskirjoituksiin liittyvää tykytystä ohimoilta", varapuheenjohtaja Jaakko Isoviita Suomen lukiolaisten liiton Pohjois-Pohjanmaan piiristä huomauttaa.

Lukiolaisten liitto on ajanut kokeilun ulottamista koko maahan ja aikoo jatkaa samalla linjalla.



Valtaosa halusi kokeiluun


Rehtorit Pohjois-Pohjanmaan lukioissa näkevät asian lukiolaisten tavoin. Lukioiden näkemys käy hyvin ilmi jo siitä, että peräti 82 prosenttia niistä halusi mukaan kokeiluun.

Opetusministeri Maija Rask (sd.) olisi ottanut kaikki halukkaat koulut valinnaisuuden piiriin. Oikeuskansleri Paavo Nikula tulkitsi lukiolakia niin, että kokeiluun voi ottaa vain rajallisen määrän lukioita. Nikulan näkemyksen mukaan raja kulkee juuri noin kymmenen prosentin kohdalla.

Monet rehtorit kuitenkin epäilevät, että nihkeyden taustalta löytyy kielipoliittinen kytkös, josta on sovittu hallitusohjelmassa.

"Kokeilun pitää loppua, ja kaikille oppilaille pitää tarjota valintamahdollisuus. Kummallista, että näin pienen asian ympärillä pitää pyörittää tällaista rumbaa. Ihmettelen, etteivät päättäjät uskalla tehdä asiassa parempia päätöksiä. Tämä on jäänne tsaarinvallan aikaisesta byrokratiasta, joka tuntuu istuvan opetuspuolella sitkeimmin", laukoo Oulun Toppilan lukion rehtori Veikko Ervasti.
Kokeilun ulkopuolelle jääneen Vuolijoen lukion rehtori Timo Krogerus epäili Kalevan mielipidesivuilla julkaistussa kannanotossaan, että pakkoruotsi voi jopa karkottaa sitä kammoavia, muuten lahjakkaita oppilaita pois lukiosta. Pudasjärven lukion rehtori Jorma Suvanto on samoilla linjoilla

"Voi olla, että etenkin pojat karttavat sen vuoksi lukiota tai ainakin hakeutuvat niihin lukioihin joissa ruotsia ei ole pakko kirjoittaa."



Kirjoittamaan kokeilulukioon?


Rehtori Voitto Sorvoja Oulaisten lukiosta ei usko pakkoruotsin karkottavaan vaikutukseen. Hän huomauttaa, että oppilas voi ilmoittautua ylioppilaskirjoituksiin johonkin kokeilussa mukana olevaan lukioon, vaikka suorittaisikin varsinaiset opinnot eri lukiossa.

"Olisi mielenkiintoista, jos sellainen yleistyisi ilmiöksi. Asiastahan voisi jopa sopia rehtoriporukassa. Vähänhän se tietysti lisäisi kustannuksia niissä lukioissa, joihin ruotsia karttavat menisivät kirjoittamaan", Sorvoja maalailee.

Oppilaat ja rehtorit kiistävät sen, että valinnaisuuden vaatimus olisi hyökkäys ruotsin kieltä vastaan. Molemmat tahot toteavat, että kielen opiskeluun lukiossa valinnaisuudella ei ole vaikutusta.

Jaakko Isoviita muistuttaa, että lukiolaisten liiton mielestä ruotsi on hyvä asia vaikka useimmat oppilaat pitävät sitä lukion epämiellyttävimpänä aineena.

"Kyse on ehkä asennevammasta, jota ei kyllä pitäisi olla. Kaikki mitä osaa, on plussaa", Isoviita kiteyttää.