Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mahdollinen muutto keskustasta Linnanmaalle ratkennee tämän vuoden puolella. Mikäli muutto toteutuu, se merkitsee merkittäviä investointeja ja yhdeksän työntekijän siirtymistä yliopiston kupeeseen.
Ylioppilaskunta on pyörittänyt viimeiset viitisentoista vuotta toimintaansa Rauhalan kupeessa sijaitsevasta toimistotalosta käsin yhdessä ylioppilaskunnan osaomistamien Uniresta Oy:n ja Pohjois-Suomen Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa.
Vuosien varrella siirtyminen Linnanmaalle on ollut esillä useaan otteeseen. Tärkeimpänä tekijänä hankkeen kannattajat näkevät ylioppilaskunnan hallinnon siirtymisen fyysisesti lähelle opiskelijoiden valtaosaa.
Talon olisi tarkoitus palvella myös aine- ja harrastejärjestöjä, jotka ovat esittäneet toiveita vuokrattavien harjoitus- ja juhlatilojen hankinnasta.
Keväällä valmistuneessa talouden tulevaisuutta pohtineen työryhmän selvityksessä kartoitettiin ylioppilaskunnan käyttöön soveltuvia, jo olemassa olevia tiloja. Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenistä koostunut työryhmä suositteli tarkempien selvitysten tekemistä Kaijonharjun kauppakeskuksessa sijaitsevasta, Oulun liikekeskus Oy:n omistamasta talosta.
Suurin vastustus
Kajaanissa
Ylioppilaskunnan pääsihteeri Mikko Nissinen kuitenkin huomauttaa, että meneillään on vasta selvitystyö. Hallitus on kartoittanut muuton rahoitusmahdollisuuksia, ja kuntokartoituksen teko on työn alla.
Selvitysten valmistuttua edustajisto voi Nissisen mukaan tehdä päätöksen hyvillä perusteilla.
Aihe on kuuma peruna edustajistoryhmien kesken. Yksikään ryhmä ei kuitenkaan ole Nissisen mukaan tyrmännyt ajatusta omasta talosta. Tänään käytävissä edustajistovaaleissa ehdokkaina olevien opiskelijoiden mielipiteet vaihtelevat silti jyrkästä vastustuksesta positiiviseen toiveikkuuteen.
Hankkeen rahoitus herättää eniten kysymyksiä opiskelijapäättäjissä. Keskustaopiskelijoiden ryhmänjohtaja, Kajaanissa opiskeleva Eeva Karjula kantaa huolta jäsenmaksujen käytöstä.
Ylioppilastalon hyöty ei näkyisi Kainuuseen asti. Karjulan mielestä tulisi keskustella enemmän siitä, mitä palveluja ylioppilaskunta ylipäänsä haluaa tarjota jäsenistölleen. Talokeskustelun yhteydessä olisi hyvä tehdä kartoitus siitä, mitä jäsenistö ylioppilaskunnalta odottaa.
Yksilön valinta -ryhmän Matti Honkala kertoo ryhmän kannan olevan se, että 69 euron suuruista jäsenmaksua ei koroteta.
Ryhmän mielestä jäsenistöä pitäisi voida yhdistää nykyisillä resursseilla. "Kysymys kuuluukin, laitetaanko resurssit seiniin vai toimintaan?"
Humanististen ja kasvatustieteellisten ainejärjestöjen ryhmää luotsaava Riikka Seppälä kertoo oman ryhmänsä ja luonnontieteellisten ainejärjestöjen ryhmän suhtautuvan hankkeeseen "varovaisen positiivisesti".
Toisin kuin Honkala, Seppälä uskoo uuden ylioppilastalon luovan edellytyksiä juuri jäsenistön toiminnalle. Tarve tulisi kuitenkin kartoittaa, ennen kuin pyörät laitetaan pyörimään.
Samoilla linjoilla on myös Tekniikka ja talous -ryhmän Hanna-Leena Roivainen.
Kaikki ryhmänjohtajat kannattavat keskustelun jatkamista. Uusi edustajisto saa siis eteensä budjetin lisäksi vuosikausia vaikuttavien päätösten tekemisen.