Ylioppilaskuntien varoissa ja varainhallinnassa on suuria eroja. Pienempien ja taidekorkeakoulujen ylioppilaskuntien toiminta on lähinnä järjestömäistä, kun taas isoimmat ylioppilaskunnat harjoittavat hyvinkin ammattimaista sijoitus- ja liiketoimintaa.
"Noin neljäsosalla ylioppilaskunnista on sellaista merkittävää varallisuutta, jota hallinnoidaan ammattimaisesti", arvioi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Lasse Männistö.
Kaikilla suurimmilla ylioppilaskunnilla on jotain yritysmuotoista toimintaa, tyypillisimmillään kirjakauppa tai opiskelijaravintola. Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnille sekä Åbo Akademin säätiölle on kertynyt sekä huomattavaa kiinteistö- että sijoitusvarallisuutta.
Männistön mielestä on hyvä, että ylioppilaskunnat kartuttavat varallisuuttaan, sillä se antaa mahdollisuuksia muun muassa palvelujen tuottamiseen.
"Huolena näen sen, jos liiketoiminta alkaa ohjata ylioppilaskunnan toimintaa eikä toisin päin. Jos riskit eivät ole hallussa, haittaa voi koitua koko ylioppilaskunnan toiminalle."