Useat yliopistot kannattavat yhteishakujärjestelmän kehittämistä, mutta vastustavat yhteisvalintaan siirtymistä. Myös ajatus mahdollisesta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä kandidaattitason yhteishausta ja -valinnasta saa monelta yliopistolta kielteisen vastaanoton.
Nämä näkökannat tulivat ilmi yliopistoilta saaduista lausunnoista, jotka käsittelivät selvitysmies Sakari Aholan ehdotusta yliopistojen opiskelijavalintojen tehostamiseksi.
"Yliopistot vastustavat yhteisvalintaa. Ne sanovat, että asiassa pitää edetä asteittain ja tutkia mahdollisuuksia koulutusaloittain", kertoo yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila opetusministeriöstä.
"Ilmeisesti joillain yliopistoilla on sellainen pelko, että yhteisvalinta voisi johtaa siihen, että joihinkin yliopistoihin tulee parempia opiskelijoita kuin toisiin. Tähän mennessä saadut kokemukset eivät puolla tätä pelkoa", Mattila sanoo.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä käsiteltiin maanantaina seminaarissa Espoossa.
Yliopistojen valtakunnallista yhteishakujärjestelmää viedäänkin nyt eteenpäin vauhdilla. Seminaarissa puhuneen opetusministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan sitä kehittävä hanke aloitetaan välittömästi. Opetusministeriö asettaa projektiryhmän valmistelemaan ja toteuttamaan uudistusta.
Yliopistot valitsevat itse opiskelijansa
Haatainen vakuuttaa, että uudenlainen yhteishakujärjestelmä ei puutu yliopistojen itsenäisyyteen opiskelijavalinnoissa. Yliopistot vastaavat vastedeskin omista valintaperusteistaan sekä -kriteereistään ja valitsevat itse opiskelijansa.
"Yliopistoille kuuluva autonomia säilyy opiskelijavalinnoissa jatkossakin", Haatainen sanoo.
Selvitysmies Sakari Ahola ehdotti valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän perustamista jo väliraportissaan joulukuussa. Järjestelmä kattaisi kaikki yliopistokoulutukset.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen lyhenisi nykyisestä. Keskeinen osa tätä tavoitetta on juuri valintayhteistyön lisääminen.
Lähivuosien tavoitteena on kaikkiaan selkeyttää nykyistä valintakoejärjestelmää. Yliopistoissa on nykyään 540 erilaista hakukohdetta. Niiden määrää on tarkoitus laskea reilusti.
Lähivuosina myös uusien ylioppilaiden sisäänottomääriä aletaan kasvattaa ja heille alkaa ropista lisäpisteitä yhä useammassa paikassa.
Haataisen mukaan tavoitteena on myös muun muassa lisätä todistusvalintaa, hyödyntää reaalikoeuudistusta ja karsia valintakoekirjallisuutta.