Pohjoisten yliopistojen huolena on identiteetti, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien kilpailukyky ja perusrahoitus.
Lapin ja Oulun yliopistot avasivat lukuvuotensa perinteisin menoin. Rehtorien avajaispuheissa korostui nyt pohjoisten yliopistojen luonne, identiteetti sekä yliopistojen kyky tuottaa tieteellisesti laadukasta tutkimusta.
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepulan mielestä yliopisto voi olla mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa positiivisena vaikuttajana vain silloin, kun se säilyttää oman identiteettinsä. Suomalaisen yliopiston pitäisi huolehtia nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista.
Oulun ylipiston rehtori Lauri Lajunen kiisti Suomen Akatemian tuoreen pääjohtajan Raimo Väyrysen näkemykset tohtoritehtailun vaikutuksesta tutkimusten laatuun. Lajusen mukaan väitöskirjojen keskimääräinen taso on noussut kymmenen viime vuoden aikana.
Koko yliopistolaitos on kovassa myllerryksessä. Esimerkiksi uusi yliopistolaki muuttaa yliopisto-opintojen rakenteen kaksiportaiseksi. Opiskelijan on suoritettava ensiksi kolmivuotinen alempi korkeakoulututkinto ennen kuin hän voi siirtyä opiskelemaan vielä kaksi vuotta vuotta kestävää ylempää korkeakoulututkintoa.
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula pelkää, että uusi eurooppalainen tutkintorakenne laskee koulutustasoa. Kun oppiaineet karsivat tutkinnoista niin sanottua epäolennaista, karsinta kohdistuu helposti tutkintoja aiemmin rikastuttaneisiin sivuaineisiin, jolloin opetuksen monipuolisuudesta joudutaan luopumaan. Myöskään monitieteisistä maisteriohjelmista ei näy merkkiäkään.
Rehtori Riepula kysyi myös, ovatko suomalaiset yliopistot ymmärtäneet pitää huolta nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista ja vaikuttaa sitä kautta Euroopan ja ihmiskunnan parhaaksi. Vaarana on, että Suomessa sovelletaan muualta tuotuja oppeja tuntematta niiden taustoja ja näkemättä niiden kaikkia vaikutuksia.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen puolestaan muistutti, että yliopistojen toiminnan ja tulosten laadusta huolehdittaisiin parhaiten suuntaamalla niille riittävä perusrahoitus. Valtaosa tutkimuksista joudutaan tekemään ulkopuolisella rahoituksella.
Opetusministeriön tavoite on 1 600 uutta tohtoria vuodessa. Vastedes kaikki eivät enää työllisty yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, vaan katseet on kohdistettava elinkeinoelämään. Siellä taas tutkintonimike ei ole tärkeintä, vaan se, mitä sen suorittanut henkilö osaa. Lajunen vaatikin, että myös tohtoritutkintoja on kehitettävä työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Professori, kansanedustaja Erkki Pulliainen puuttui puheenvuorossaan tämän hetken tabuun, ammattikorkeakoulututkintoihin. Käyttäessään Oulun yliopiston avajaisissa henkilöstöjärjestöjen puheenvuoron Pulliainen arvosteli sitä, että arvostettuja opistoasteen tutkintojen nimikkeitä muutetaan epämääräisiksi korkeakoulututkintonimikkeiksi. Samalla tehdään hallaa koko alalle. "Tällä menolla kukaan tai mikään ei kohta tiedä, minkä sisältöisiä ja tasoisia tutkintoja niin sanottu korkeakoululaitos todellisuudessa tuottaa", Pulliainen sanoi.
Ammattikorkeakoulut ovat opetusministeriön suosiossa. Se kaavailee alueellista uusjakoa Suomen koulutustarjontaan ja lisäystä ammattikorkeakoulupaikkoihin. Vastaavasti ammatillisen opetuksen puolella aloituspaikkojen määrä supistuisi. Muutosta on syytä miettiä. Tällä menolla Suomessa loppuvat työntekijät, putkimiehet, rakennusmiehet ja monet muut ammattilaiset.