Opetusministeriön asettama arviointiryhmä esittää yliopistoihin liikelaitoksen tyyppistä hallintomallia. Professori Markku Temmeksen johtama arviointiryhmä pitää uudistusta tarpeellisena, koska yliopistot tuottavat yhä enemmän maksullista koulutusta ja tutkimusta. Ensi vaiheessa työryhmä toisi "markkinaohjaukseen" nimenomaan maksullisen täydennyskoulutuksen.
Temmeksen mukaan yliopistojen pahin ongelma on kuitenkin sisäinen hallinto ja johtaminen. Sama vika vaivaa myös muita oppilaitoksia.
"Rehtorien on oltava vankasti, todistetusti ja testatusti johtamistaitoisia kaikissa suurissa koulutuslaitoksissa", arviointiryhmä huomauttaa koulutushallintoa koskevassa arviointiraportissaan, joka luovutettiin keskiviikkona opetusministeri Maija Raskille (sd.) Helsingin yliopistossa työskentelevän Temmeksen lisäksi toisena arvioijana toimi professori Pertti Ahonen Tampereen yliopistosta.
"Yliopistojen hallinto on umpikujassa ja modernisointi ei onnistu ilman suuria muutoksia", Temmes painottaa. Hän ei usko, että liikelaitostaminen heikentäisi yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen laatua. "Mielestäni rehtorien neuvosto on tehnyt samantyyppisen esityksen, mutta me nostimme työryhmässä kissan pöydälle ja puhuimme asioista suoremmin", Temmes sanoo.
Opetusministeri Maija Rask (sd.) tyrmäsi kuitenkin yksin tein miltei koko arviointiraportin. Hän ilmoitti luovutustilaisuudessa olevansa pettynyt siihen, ettei siitä löytynyt konkreettisempia ehdotuksia keskushallinnon ja aluehallinnon työnjaon parantamisessa.
Samalla hän totesi monet arvioijien esityksistä niin koviksi, ettei niitä ole poliittisesti mahdollista toteuttaa. Lisäksi osa esityksistä on Raskin mielestä jo vanhoja, eli samoja asioita on jo alettu selvittää, kehittää tai uudistaa.
Rehtorit vastustavat liikelaitosideaa
"Vierastan kovasti yliopiston liikelaitostamista. Mielestäni se hävittäisi sivistysyliopiston idean ja johtaisi hyöty-yliopisto -ajatteluun. Se olisi ratkaiseva muutos yliopiston yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä", tyrmää Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen työryhmän esityksen. Hän korostaa akateemisen tutkimuksen riippumattomuuden tärkeyttä, vaikka kaupallinen tutkimustoiminta on lisääntynyt. "Puhtaat liiketaloudelliset periaatteet olisivat uhka tutkimuksen riippumattomuudelle."
Yliopistokoulutuksen tasapuolisuus, maksuttomuus ja alueellinen tasapuolisuus turvataan Lajusen mielestä parhaiten nykyisellä hallintomallilla.
Lajusen mielestä nykymalli tarjoaa riittävät mahdollisuudet yliopiston kehittämiselle. "Taloudellinen yhteistyö yritysmaailman kanssa on jo aivan toimivaa." Hän pitää nykyistä 30 prosentin tasoa ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa sopivana sekä taloudellisesta että akateemisen riippumattomuuden näkökulmasta.
Lajunen pitää tärkeänä, että yliopistojen johto toimii ammattimaisesti ja kustannustietoisesti. Hän pitää yliopistoa kuitenkin niin erityislaatuisena, että johtajien valinta esimerkiksi liike-elämästä ei ole paras ratkaisu.
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula kannattaa yliopistoille laajempaa vapautta osallistua liiketoimintaan. "Tärkeää on pitää valtion rahat ja ulkopuoliset rahat erillään", Riepula painottaa. Hän haluaa pitää yliopiston perustehtävän ja hallinnon nykyisellään eikä näe tarvetta hallintomuodon muutoksille.