Yli­opis­tot kuit­taa­vat ah­ke­ras­ta opis­ke­li­jas­ta yli 6000 euroa – myös opis­ke­li­jat ha­vah­tui­vat

Yliopistot, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto pitävät kaikki opiskelutahdin reippautta mittaavaa rahoitusmallin osaa enimmäkseen onnistuneena.

Kun yliopisto-opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä tai enemmän, hänen yliopistonsa kuittaa tuhansia euroja. Pauli Väisänen ideoi 1600 osallistujaa      keränneen Opintopistetalkoot-tapahtuman, joka kannustaa oululaisopiskelijoita suorittamaan 55 opintopistettä lukuvuodessa. Oulun yliopisto lähettää haalarimerkin kiitokseksi kaikille rajapyykin ylittäville.
Kun yliopisto-opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä tai enemmän, hänen yliopistonsa kuittaa tuhansia euroja.
Kun yliopisto-opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä tai enemmän, hänen yliopistonsa kuittaa tuhansia euroja.
Kuva: Essi Puuri

Yliopistot, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto pitävät kaikki opiskelutahdin reippautta mittaavaa rahoitusmallin osaa enimmäkseen onnistuneena.

Kun yliopisto-opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä tai enemmän, hänen yliopistonsa kuittaa tuhansia euroja. Palkitseminen perustuu rahoitusmalliin, jossa 12 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta riippuu 55 opintopistettä tai enemmän suorittavien opiskelijoiden määrästä.

Summa vaihtelee vuosittain, mutta esimerkiksi viime vuonna yliopistot saivat jokaisesta tuon rajapyykin ylittäneestä opiskelijasta noin 6 400 euroa.

– Meillä se on ainakin johtanut aitoon kehittämiseen. Olemme tunnistaneet pullonkaulajaksoja ja väärin sijoitettuja tai järjestettyjä kursseja, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.

Mittari otettiin käyttöön vuonna 2013. Ennen käyttöönottoa pelättiin, että se johtaa opetuksen laadun heikkenemiseen. Kun yliopistojen rahoitus perustuu merkittäviltä osin opintopisteiden suoritustahtiin, se luo paineita sille, että niitä saadaan myös suoritetuksi.

– Kyllä tällaista opintopisteinflaatiota on jonkin verran ollut havaittavissakin. Se voi konkretisoitua esimerkiksi niin, että aiemmin 3 opintopisteen arvoinen kurssi muuttuu samoilla sisällöillä 5 opintopisteen kurssiksi, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava Tuomas Kuoppala toteaa.

Hän kuitenkin pitää riskejä kokonaisuudessa mittarin positiivisia vaikutuksia pienempinä.

– Se on vain huono sivuilmentymä. Tämä mittari on tuonut paranemista ympärivuotiseen opiskeluun ja esimerkiksi sähköisen tenttimisen mahdollisuuksiin – joskin erot yliopistojen välillä ovat suuria.

Opintopistetalkoot Facebookissa

Mittarin ovat huomanneet myös opiskelijat. Oulun yliopistossa fysiikkaa ja avaruusfysiikkaa lukenut filosofian maisteri Pauli Väisänen ideoi opintojensa viimeisinä vuosina Opintopistetalkoot-tapahtuman Facebookiin.

Pauli Väisänen ideoi 1600 osallistujaa keränneen Opintopistetalkoot-tapahtuman
Pauli Väisänen ideoi 1600 osallistujaa keränneen Opintopistetalkoot-tapahtuman
Kuva: Tiina Wallin

Siihen on ottanut osaa yli 1600 Oulun yliopiston opiskelijaa.

– Olen käynyt puhumassa aiheesta myös eri ainejärjestöjen puheenjohtajille. Tuon Facebook-tapahtuman ja koko talkoiden ajatus on kannustaa opiskelijoita suorittamaan 55 opintopistettä tai enemmän.

– Monille opiskelukavereiden suunnalta tuleva tsemppaus ja sparraus puuttuvien opintopisteiden suorittamiseksi kolahtaa luultavasti paremmin kuin yliopiston henkilökunnalta tuleva, jonka osa voi kokea painostavaksi, Väisänen sanoo.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä