Sekä Oulun että Lapin yliopistot ovat aloittaneet rahankeräyskampanjan toimintansa kehittämiseksi. Se on uutta ja saattaa johtaa siihen käsitykseen, että yliopistojen toiminta kaikkineen olisi nyt lahjoituksista kiinni.
Niin ei ole, sillä perusrahoitus tulee opetusministeriöltä. Sitä ei haeta yritysten tai yksityishenkilöiden taskuista. Ei silti ole liioittelua sanoa, että yliopistojen tulevaisuus on pitkälti keräysten onnistumisesta kiinni. Ministeriön rahoilla yliopistot pystyvät toimimaan, itse hankkimillaan varoilla ne pystyvät kehittymään. Tämä on seurausta siitä, että yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi uudistusten myötä.
Ajatus yliopistojen oman aktiivisuuden merkityksestä on kuitenkin keksitty silloin, kun ajat olivat aivan toisenlaisia kuin nyt. Kun yritys toisensa jälkeen nyt tuijottaa jyrkästi laskevia tuloskäyriä, ei avustusten jakaminen muualle tule ensimmäisenä mieleen. Ei, vaikka kehittyvä ja aktiivinen yliopisto on etenkin Oulun alueella yksi tulevaisuuden elinehdoista.
Oulun yliopiston tavoitteena on kerätä 20 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Jos niin käy, valtio antaa saman summan 2,5-kertaisena -- mutta vain osuudelle, joka on yksityistä rahaa.
Urakkaa on riittämiin, sillä pussissa on toistaiseksi pari miljoonaa euroa ja siitäkin iso osa julkista kuten kaupungin rahaa. Lapissa keräyshaaste on vielä kovempi, sillä maakunnan elinkeinopohja on kapeampi. Tosin pohjoisen yliopistotkin ja sen myötä tarpeet ovat erilaisia. Oulun tavoite on päästä keskeisillä tutkimusaloillaan maailman arvostetuimpien yliopistojen joukkoon, ja se ei onnistu ilman keräyksen onnistumista.
Yritys on kova, eikä taustavoimissa ei ole valittamista. Niitä on keräyksessä mukana presidentti Martti Ahtisaaresta ja pääministeri Matti Vanhasesta alkaen. Yliopisto tekee selvästi voitavansa, ja samaan olisi pystyttävä myös ympäröivän yhteisön. Pienilläkin lahjoituksilla ja esimerkiksi entisten opiskelijoiden panoksella on merkitystä, etenkin jos suuret summat ovat nyt entistä raskaamman kiven alla.
Silti uudistuksen ajoitus näyttää tältä osin juuri nyt varsin onnettomalta. On täysin mahdollista, että yliopistot kautta Suomen jäävät kauas rahoitustavoitteistaan. Se riski koskee myös etelän uutta lippulaivaa, säätiöpohjaista Aalto-yliopistoa.
Opetusministeriössä olisi syytä miettiä vaihtoehtoa myös tämän varalle. Jos talouskriisi syö yliopistojen kehittämiseen aiotut ulkopuoliset varat, käsillä on pian iso kasa isoja ongelmia.