Opetusministeriö suunnittelee korkeakouluopetusta maksulliseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Linjaus oli odotettu, joskin sillä on myös kääntöpuolensa. Juuri maksuton opetus on ollut joillekin opiskelijoille houkutin tulla nimenomaan Suomeen. Päätöksen jälkeen ulkomaiset opiskelijat jakautuvat myös kahteen kastiin, sillä EU- ja ETA-maista tulijoille opetus säilyy ilmaisena. Heitä on sopimusten mukaan kohdeltava kuin suomalaisia opiskelijoita. Vastavuoroisesti suomalaiset ovat joutuneet maksamaan opinnoistaan mennessään EU:n ulkopuolelle.
Todellisuudessa vaihtoehtoja ei silti juuri ollut. Ilmainen yliopisto-opetus on maailmalla harvinaisuus, ja jos se toimisi oikeana kilpailuvalttina, se olisi Suomessa jo huomattu. Yliopistojen kansainvälistyminen on kuitenkin ollut liian haparoivaa, ja opetusministeri Tuula Haataisen esittelemä uudistus tekisi mahdolliseksi luoda määrätietoisesti kansainväliseen opetukseen liittyviä ohjelmia: maksuthan jäisivät korkeakoulujen käyttöön.
Yliopistojen olisi siis vastaisuudessa mahdollista laatia houkuttelevia ohjelmia ulkomaisia opiskelijoita varten. Oleellista on tässä yhteydessä luoda toimiva apurahajärjestelmä, jolloin Suomeen tulo ei olisi kiinni varallisuudesta, vaan lahjakkuudesta ja motivaatiosta. Apurahajärjestelmä on tarpeen etenkin kehitysmaiden opiskelijoille.
Tiede on kansainvälistä, ja juuri korkeakoulujen on tarpeen olla kansainvälistymisen keihäänkärkinä Suomessa. Umpioitumiseen ei ole varaa, sillä se vie saman tien sivuraiteille. Opiskelijoiden liikkuvuus on Euroopassa vahvassa nousussa: EU:n vaihto-ohjelman Erasmuksen suosio nousee kymmenen prosentin vuositahtia.
Näissä oloissa Suomella on kova työ tarjota houkuttelevia vaihtoehtoja. Opetuksen laatu painaa paljon, mutta karu totuus on, että Shanghain yliopiston maailmanlaajuisella arviointilistalla Euroopan sadan parhaan yliopiston joukossa on vain kaksi suomalaista oppilaitosta, Helsingin ja Turun yliopistot. Ruotsalaisia korkeakouluja samasta joukosta löytyy kahdeksan. Euroopan kymmenen kärjessä on peräti viisi brittiyliopistoa.
Kun Suomessa houkutellaan tässä kilpailutilanteessa ulkomaisia opiskelijoita englanninkielisellä opetuksella, ohjelmat on laadittava todella huolella. Lisäksi kun väestö vanhentuu ja ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa, olisi järkevää helpottaa ulkomaisten opiskelijoiden jääntiä Suomeen opiskeluajan jälkeen. Ei ole järkeä ensin houkutella tulemaan ja sitten työntää ulos.
paakirjoitus@kaleva.fi