Kehuja mutta myös moitteita saa kolmelta pohjoissuomalaisen korkeakoulun rehtorilta keskiviikkona julkistettu yliopistoselvitys. Raportin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen kehittämisestä teki emeritus-professori Jorma Rantanen.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mielestä Rantasen selvityksessä on monia kannatettavia asioita mutta myös sellaisia, joista voi olla eri mieltä.
Jakoa kansainvälisesti merkittäviin monitieteisiin yliopistoihin ja toisaalta kansallisesti ja alueellisesti merkittäviin laitoksiin Lajunen kritisoi. Hänestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon pitää olla selvä. "Rantasen esitys hämärtää tätä. Esitys merkitsee sitä, että osasta yliopistoja pitäisi tehdä ammattikorkeakouluja."
Rantasen ajamaa yliopistojen verkostoitumista Lajunen sen sijaan kannattaa lämpimästi.
Rantanen totesi selvityksensä luovutustilaisuudessa Helsingissä, että Suomessa on alle kymmenen keskisuurta ja yksi iso yliopisto. "Muut ovat aika kapealla ja ohuella pohjalla, kun ajatellaan isoja ja kansainvälisiä ohjelmia."
Oulun yliopiston linjana on Lajusen mukaan olla monitieteinen yliopisto. "Kaiketi kuulumme Rantasen mainitsemaan ykköskastiin, jossa ovat kansainväliset yliopistot. Monitieteisillä yliopistoillakin pitää kuitenkin olla oma profiili."
Lajusen mielestä Rantanen on tehnyt oikean arvion, kun hän varoittaa korkeakoululaitoksen hajauttamisesta edelleen. Lajusen mukaan pienessäkin yliopistoissa voi voimavaroja keskittämällä tehdä tasokasta tutkimusta. Hyvänä esimerkkinä tästä hän pitää Kuopion yliopistoa.
Lisäraha lähinnä yliopistoille
Lapin yliopiston rehtorin Esko Riepulan mielestä pienemmille yliopistoille raportissa osoitettava kansallinen ja alueellinen vastuu on itsestäänselvää. Sitä toteutetaan jo nyt. "Tämä ei sulje pois sitä, että omilla kärkialoillaan pienemmätkin voivat olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä."
Rantasen selvityksestä tihkuneiden ennakkotietojen perusteella ehdittiin Riepulan mukaan tehdä äärimmäisiä tulkintoja muun muassa laitosten yhdistämisestä. "Kyse on kuitenkin verkottumisestä", hän huomauttaa.
Lapin yliopistolle raportin ehdotukset eivät hänen mukaansa merkitse uhkia. "Kun suomalaisesta yliopistolaitoksesta tehdään kehittämisselvitys, ei kai siellä mitään uhkia voi olla. Lisäarvoahan tämän pitäisi tuoda."
Rantanen korosti keskiviikkona, että kapea-alaisemmat yliopistot eivät ole tarpeettomia. Suomessa riittää hänen mielestään tutkittavaa kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa kysymyksissä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto olisi toivonut Rantasen painottavan enemmän tutkimuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. "Hän ei riittävästi ota tämän kentän potentiaalia huomioon."
Lantto tunnustaa, että tutkimustoiminta ammattikorkeakouluissa on vielä nuorta ja vähäistä. "Sillä on kuitenkin mahdollisuus kehittyä, jos siihen halutaan panostaa. Raportti ehdottaa tutkimusrahojen lisäämistä erityisesti yliopistoissa ja aika vaatimattomasti ammattikorkeakouluissa."
Lanton näkemys on, että huippututkimuksessa Suomen ongelmana ei ole rahan puute vaan rajalliset henkiset resurssit. "Se ei parane pelkästään lisäämällä tutkimusrahoitusta."