Opiskelijavalinnan tulokset tuovat suru-uutisia Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan. Vaikka yliopistoon on hakenut edelliseen kesään verrattuna enemmän opiskelijoita, kärsii teknillinen tiedekunta jatkuvasta opiskelijapulasta.
Alkavana lukukautena 28 tiedekunnan opiskelupaikkaa jää kokonaan täyttämättä. Suuntaus on valtakunnallinen, jopa eurooppalainen.
"Elinkeinoelämän suhdanteet ja julkisuudessa olleet viestit ovat mahdollisesti syöneet paikkoja", hallintojohtaja Hannu Pietilä Oulun yliopistosta pohtii.
Oulu ei ole täysin yliopisto-opiskelijoidensa mieleen. Tämän paljastaa Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL ry:n keväällä julkaisema tutkimus, joka jättää Oulun yliopistokaupunkien vertailussa häntäpäähän. Vain Helsinki ja Espoo saavat tätä huonomman sijan.
Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan hakeneiden määrä pieneni noin sadalla viime vuoteen verrattuna, kun koko yliopistoon pyrki nyt 120 henkilöä enemmän. Kaikkiaan yliopistoon haki 8335 opiskelijaa.
Vähiten halukkaita on ollut uudistettuun sähkötekniikan koulutusohjelmaan.
Hannu Pietilä muistuttaa, että syksyllä aloittavien määrä voi vielä nousta. "Toistasataa edellisenä vuonna aloittanutta on siirtänyt opiskelujaan vuodella."
Kasvatustiede on Oulun yliopistossa halutuin ala. Luonnontieteellisen tiedekuntaan hyväksyttyjä taas on kolmisensataa enemmän kuin aloituspaikkoja.
"Perinteisesti luonnontieteissä hävikki on suuri. Kemiasta ja matematiikasta siirrytään myöhemmin lääketieteelliseen. Papereitten perusteella valituista osa ei ota paikkaa vastaan", Pietilä selvittää.
Pyyhkeitä
sosiaalipalveluista
Ylioppilaskunnille tehdyn kyselyn mukaan Oulun pahimmat puutteet nähtiin asuntopulan lisäksi opiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Koska Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n jonot ovat pitkät koko maassa, syytä etsittiin toimeentulotuen käytännöistä.
"Luulen, että tyytymättömyys kohdistuu luvattoman pitkään käsittelyaikaan. Vielä ei ole lain edellyttämään viikkoon päästy", miettii vs. palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva kaupungin sosiaalityön palveluyksiköstä.
Pahimmillaan jonot ovat olleet neljä viikkoa, joskin opiskelijoiden hakemukset on ohjattu erilliskäsittelyyn. Laintulkinnallisiin eroihin eri kaupunkien välillä ei uskota.
"Opiskelijalla ensisijaisena tukena ovat opintotukilain mukaiset etuudet, kuten opintolaina. Toimeentulotuki tulee sitten viimeisenä, täydentämään tai korvaamaan joissain tapauksissa", Ojanlatva linjaa.
Maanantaina Linnanmaalla kopioimassa olleet Mari ja Anu Laitala yhtyvät varauksella tutkimuksen linjaan.
Puhe YTHS:n jonoista on kantautunut biokemiaa opiskelevien naisten korviin.
Toimeentulotuen hakemisesta ei Mari Laitalalla ole omakohtaista kokemusta.
"Kaveritkaan eivät ole kertoneet vaikeuksista", hän kertoi.
Yliopiston
taso hyvä
Oulun yliopistolla riittää kaupunkia enemmän vetovoimaa, sillä SYL:n tutkimuksessa opinahjon tasoa pidettiin hyvänä. Erinomaisen opiskeluympäristön tittelin saivat vain Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto.
Eikä Oulun kaupunkikaan kaikkia haukkuja saa. Joukkoliikenne sekä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet on kaupungissa hoidettu hyvin, ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin uskotaan.
Oulun yliopistossa viidettä vuotta opiskeleva Mari Laitala on nähnyt opiskelijavaikuttamisen mahdin.
"Kuulin, että ylioppilaskunta yritti saada ruokailusta viisi senttiä pois, kun opetusministeri vieraili kampuksella."