Yliopistolaki vapautti yliopistot vuoden alusta hankkimaan varallisuutta valtion talousarvion ulkopuolelta. Esimerkiksi Ouluun perustettiin uusi yliopistorahasto vuoden alusta. Historiallisesti tähän oli aiemmin oikeus vain Helsingin yliopistolla sekä Åbo Akademilla.
Juhlavuotensa aikana Oulun yliopisto on kerännyt peruspääomaa, ja rahaston tuloksia voidaan käyttää samalla tavalla kuin Helsingissä tai Turussa.
Näiden kahden etumatka muihin vain on harvinaisen jylhä: Helsingin yliopiston rahastoja on kartutettu 250 vuotta, ja itsenäistymisen aikaan perustettu Åbo Akademin säätiö on maan suurimpia ja omistaa valtavan kiinteistömassan pääosin Turussa.
"Nämä kaksi yliopistoa ovat tässä suhteessa ylitse muiden", korostaa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. "Molemmilla on korkeat pääomat ja taseet rahastoissaan ja säätiöissään. Vuotuiset korot ovat jo niin suuret, että niillä pystyy tekemään aika paljon."
Elinkeinoelämän
tuki menee Aallolle
Yliopistojen kannalta markkinatilanne rahan keräämiseen on osoittautunut todella huonoksi.
"Kun otetaan huomioon, että niin elinkeinoelämä kuin valtiovaltakin on luvannut suuret pääomasatsaukset Aalto-yliopistolle, sillä on aivan varmasti vaikutus muiden yliopistojen rahankeruuseen."
Ensi vuoden elokuussa aloittava Aalto-yliopisto saa säätiöönsä valtaisan säädepääoman. Peruspääoma on kaikkiaan 700 miljoonaa euroa, kun valtio ja yritykset ovat täyttäneet velvoitteensa. Innovaatio- ja huippuyliopistoksi mainostettu, kolme vanhaa yliopistoa yhdistävän kokonaisuuden pääomatuotot ovat komeat.
Aalto-yliopisto lyö tässä mielessä Lajusen mielestä mennen tullen sekä Helsingin yliopiston että Åbo Akademin. Elinkeinoelämä sijoittaa siihen 200 miljoonaa euroa ja satsaus imaisee nykyisessä markkinatilanteessa kentän tyhjäksi.
"Siltä aika ajoin tuntuu keskusteluissa elinkeinoelämän johtajien kanssa mahdollisesta tuesta Oulun yliopiston rahastolle. Pääsääntöisesti suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen, mutta kyllä siellä paistaa se, että isoilla yrityksillä on omat velvoitteensa Aaltoa kohtaan," Lajunen kertoo.
Hurja tavoite
pitkässä kuusessa
Toki Oulun yliopistolla on omat tukisäätiöt. Yleisrahastosta voidaan tukea kaikkia tiedekuntia ja tieteenaloja.
Sen sisällä on erilaisia nimikkorahastoja, sillä yliopisto on saanut aikaisemminkin ottaa vastaan lahjoituksia ja esimerkiksi testamentteja.
Tutkirahastojen taso on kuitenkin vaatimaton Helsinkiin ja Åbo Akademiin verrattuna. "Olemme pystyneet jakamaan parisataa tuhatta euroa vuositasolla tukisäätiöstä, pääasiassa väitöskirjojen rahoitukseen."
Hurja tavoite
pitkässä kuusessa
Yliopistouudistuksen myötä on odotettu juuri yritysten osallistuvan merkittävällä panoksella yliopistojen rahoitukseen.
Yritysten vuotuisten lahjoitusten veroton yläraja nostettiin tätä varten 250 000 euroon. Oulu sai juuri sen suuruiset lahjoitukset Rautaruukilta ja Outokummulta.
Varsinainen kampanja uuteen rahastoon ei ole vielä käynnistynyt, vaikka siihen on kerätty varoja juhlavuoden nimissä.
"Meillä on hurja tavoite. Jotta se olisi kehitysinstrumentti, siellä pitäisi olla 50 miljoonaa euroa pääomaa, ja siihen pääseminen on kyllä pitkässä kuusessa."