Oulun yliopisto juhlii ensi vuonna 50-vuotista taivaltaan. Juhliin on aihettakin. Yliopistolla on ollut valtava merkitys Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kehitykselle.
Oulun yliopistossa valmistellaan paraikaa kuumeisesti juhlavuoden tapahtumia. Eduskunta hyväksyi ja presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti lain Oulun yliopiston perustamisesta 8.7.1958. Opinahjon toiminta käynnistyi varsinaisesti seuraavan vuoden syksyllä. Kekkosen lisäksi yliopiston syntyyn liitetään monia monia nimiä, kuten opetusministeri Kerttu Saalasti ja professori Pentti Kaitera.
Nivalalainen Saalasti ajoi yliopiston perustamista 1950-luvun lopussa ja Kaitera johti sitä valmistelutyötä, joka pohjusti laaja-alaisen yliopiston perustamista. Olennaista kuitenkin oli, että asiaa ajettiin eri tahoilla ja lähes koko Pohjois-Suomen voimin. Kalevalla alueen valtalehtenä oli julkisessa lobbauksessa tärkeä rooli.
Yliopiston tulo Ouluun osoitti, millaisia tuloksia sitkeä työ ja yhteen hiileen puhaltaminen saa aikaan. Noista vaiheista voi ottaa oppia vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Yliopisto ja sen avulla saadut tulokset ovat "vanhan" aluepolitiikan riemuvoittoja.
Suomen korkeakoululaitos on nyt aivan toisenlainen kuin puoli vuosisataa sitten. Yliopistoja ja korkeakouluja on jo 21. Oulun yliopistosta tuli perustamisensa yhteydessä maan toinen valtionyliopisto. Kun yliopistossa oli sen toisen toimintavuoden alkaessa syksyllä 1960 runsaat 400 opiskelijaa, nyt opinahjo on kasvanut 17 000 opiskelijan ja 3 000 työntekijän yhteisöksi. Kokonsa perusteella Oulun yliopistoa voi kutsua valtakunnan kakkoseksi.
Muutos puolessa vuosisadassa on siis ollut huima, samoin yliopiston vaikutus ympäristöönsä. On aivan varmaa, että erityisesti Oulun seutu olisi ilman monialaista korkeakoulua tyystin toisenlainen kaupunki kuin mitä se nyt on.
Yli 130 000 asukkaan Oulussa 20 000 yliopistoyhteisö on kooltaan kuin pienehkö suomalainen kaupunki. Siihen nähden yliopiston näkyvyys ei ole erityisen suuri Oulussa. Tähän on tietenkin yksi perussyy: kampusalue Linnanmaa on kaupunkielämän ytimestä sivussa.
Vaikka sijaintia ei enää ole mielekästä enempää murehtia ja vaikka toimintojen kokoaminen yhdelle alueelle on ollut järkevää, yliopiston soisi silti tuovan kaupungin arkeenkin enemmän sykettä kuin mitä se nyt tuo. Mitä tutumpi yliopisto ympäristössään on, sitä suuremmassa arvossa sitä pidetään.
Vaikka yliopisto aikookin juhlia työn merkeissä, on erinomaista, että tulevana vuonna se selvästi haluaa myös laskeutua tavallista kansaa lähemmäksi. Tästä pyrkimyksestä kertoo selvästi esimerkiksi ensi toukokuun tiedepäivätapahtuma. Pohjoisessahan on vuosien ajan seurattu kademielin Helsingissä järjestettäviä Tieteen päiviä, joilla oululaisenkin tutkimuksen huiput ovat olleet esillä. Nyt jotain samanlaista on luvassa myös pohjoiseen.
Samalla tavoin yliopisto pyrkii tulemaan lähelle kansaa syyskuun kulttuuria kaupunkikuvassa -tapahtumassa ja Kajaanin kampuksen tiedepäivillä.
Oulun yliopiston perustehtävä on määritelmän mukaan toimia kansainvälisenä tiedeyliopistona, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa ja on korkeatasoinen oppimisympäristö sekä erikoisalojen asiantuntijoiden kouluttaja. Kaikkein tärkeintä on tietysti se, miten tätä tehtävää hoidetaan. Juhlavuoden lähestyessä voi mahtipontisuuteen sortumatta todeta, että tähän mennessä työ on tehty yleisesti ottaen hyvin, vaikka aina on myös varaa parantaa juoksua. Juhliin on todellakin aihetta.