Kuten Kaleva kertoi (6.4.), Oulun yliopisto kuuluu menestyjien joukkoon suomalaisten yliopistojen käynnissä olevassa varainkeruukampanjassa. Oulussa oli tavoitteena saada kesäkuun loppuun mennessä kokoon kuusi miljoonaa euroa. Jo nyt lahjoituksia on 7,4 miljoonan arvosta.
Aikaa potin kasvattamiseen on siis vielä. Keruujakson päätyttyä valtio kaataa pottiin niin sanotun vastinrahansa.
Mitä suurempi oma keruutulo, sitä suurempi vastinraha. Jos Oulu pystyy keräämään omin toimin kahdeksan miljoonaa euroa, valtion lisärahalla vahvistettuna koko potti nousisi noin 20 miljoonaan euroon.
Koko maan näkökulmasta katsottuna kilpailu lahjoituksista ei ole nollasummapeliä. Jos yliopistojen yleinen rahoitustilanne vahvistuu, hyödyt heijastuvat kaikkialle Suomeen.
Mutta kilpailuasetelmakin varojen keruussa on - niin kuin Suomen yliopistojen keskinäisissä vertailuissa muutenkin. Yliopistothan kilpailevat myös huippututkijoista ja -opettajista sekä lahjakkaista opiskelijoista. Kisa ei tulevaisuudessa ainakaan heikkene.
Meneillään olevalla keruukierroksella onnistujia ovat Savon Sanomien kokoamien tietojen mukaan olleet Oulun ohella esimerkiksi Helsingin yliopisto ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken. Tavoitteen perässä laahataan selvästi esimerkiksi Jyväskylässä ja Itä-Suomen yliopistossa. Kirittävää on Lapin yliopistollakin.
Merkillepantavaa on se, että kaukana tavoitteesta ollaan edelleen myös pääkaupunkiseudun Aalto-yliopistossa. Tavoitteena on ollut koota 20 miljoonaa euroa.
Koossa on alle 16 miljoonaa.
Ehkä moni lahjoittajataho katsoo antaneensa oman panoksensa Aallolle jo tämän vuosikymmenen alussa, kun elinkeinoelämä kokosi yliopistolle yhteensä noin 200 miljoonan euron starttirahan. Sen päälle tuli vielä valtion vastinrahaa 500 miljoonaa euroa.
Oulun yliopiston nettisivuilla oleva lahjoittajaluettelo kertoo, että varoja on tullut kiitettävästi esimerkiksi säätiöiltä ja suurilta yrityksiltä. Ilahduttavaa on myös yksityisten kansalaisten vahva mukaan lähtö.
Sen havainnon luettelosta voi kuitenkin tehdä, että pohjoissuomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat liittyneet lahjoittajien joukkoon aika varovaisesti.
Kyse niiden mukaantulossa ei ole vain siitä, että potin koko kasvaisi. Kyse on myös siitä, että yliopisto näyttäytyisi ulospäin opinahjona, jolla on pohjoisen elinkeinoelämän laaja verkosto takanaan. Tällä taas on vaikutuksensa siihen, miltä yliopiston merkitys valtakunnan päättäjien silmissä näyttää.
Oulussa on tuoreita näyttöjä siitä, että oma yliopisto on tukemisen arvoinen. Kansainvälisissä Times Higher Education -yliopistovertailuissa Oulun yliopisto ylsi äskettäin kaikkien aikojen parhaaseen saavutukseensa, maailmanlaajuisesti sijaluvuille 201 -250.
Kun tarkasteluun otetaan maailmassa 1940- ja 1960-luvuilla perustetut yliopistot, Oulun nousee peräti sijalle 36. Se on kovan luokan näyttö.