Lapin yliopiston rehtoriehdokkaat, kansainvälisen politiikan professori Vilho Harle, Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen ja kuvataideakatemian rehtori, mediatieteiden professori Mauri Ylä-Kotola tyrmäävät Lapin ja Oulun yliopistojen yhdistämisaikeet. Harlen mielestä se on täysin tuulesta temmattu hallinnollinen ajatus, jolle ei ole minkäänlaisia perusteita.
Kaikki Lapin yliopistossa aikaisemmin professoreina toimineet rehtoriehdokkaat esittivät näkemyksiään Rovaniemellä maanantaina niin vaalikollegiolle kuin lehdistöllekin.
Harle on 59-vuotias kansainvälisen politiikan professori Tampereelta ja Kivinen 54-vuotias Aleksanteri-instituutin johtaja ja tunnettu Venäjän asiantuntija Helsingistä. Joukon nuorin, 34-vuotias Kuvataideakatemian rehtori Mauri Ylä-Kotola on virkavapaalla Lapin yliopiston mediatieteiden professorin virasta.
Aleksanteri-instituuttia kymmenen vuotta johtanut Kivinen syventäisi Lapin yliopistoa tiedeyliopistona ja kehittäisi sitä itsenäisesti kansainväliseksi huippuyksiköksi asiaosaamisella ja luomalla vahvoja tutkimusryhmiä.
" Yliopistolla on hyvä kansainvälinen strategia, mutta siihen on luotava lisää sisältöä".
Lapin yliopistolla on Mauri Ylä-Kotolan mielestä mahdollisuudet kehittyä eurooppalaiseksi huippuyliopistoksi omalaatuisuutensa ja erikoislaatuisuutensa vuoksi. Se on ainoa yliopisto Suomessa, jossa yhdistyvät tiede ja taiteet. Lisäksi sen arktinen tutkimus on kansainvälisesti arvostettu. Ylä-Kotolan mukaan yliopisto voisi profiloitua myös matkailututkimuksen huippuyksiköksi siten, että siinä olisi laaja tieteellinen ja kansainvälinen pohja.
Parin vuoden ajan yliopiston rehtorin tehtävää vakavasti pohtinut Harle hyödyntäisi yliopistossa olevan hyvän ja perusopetuksen laajentamisen sijaan panostaisi maistereiden jatkotutkintomahdollisuuksiin.
Asia ratkaisee, ei läheisyys
Kaikki kannattavat Lapin ja Oulun yliopistojen välistä yhteistyötä ja haluavat katsoa sitä avoimin silmin. Perusteena ei kuitenkaan voi olla yliopistojen maantieteellinen läheisyys, vaan asiat, joista molempien yliopistojen opiskelijoille on hyötyä. Hyöty ei määräydy sen perusteella, toimitaanko jostakin lähellä tai kaukana.
Ylä-Kotolan mukaan asiapohjalta lähtevä yhteistyökohde voi olla toisessakin maassa. Tämä on tärkeää siksi, että työmarkkinat ovat globalisoituneet ja opiskelijat kilpailevat valmistuttuaan työpaikoista samoilla ja entistä kansainvälisimmillä markkinoilla.
Kivinen, Harle ja Ylä-Kotola paheksuvat sitä, että asioita katsotaan liikaa Helsingin perspektiivistä eikä nähdä, että alueelliset yliopistot ovat rikkaus. Kivistä harmittaa maaseutuyliopistoista puhuminen.
" Jos joku yliopisto on periferiaa, niin se on Helsingin yliopisto kun sitä katsotaan Yhdysvalloista, Englannista tai Ranskasta käsin. Sieltä nähtynä on aivan sama onko yliopisto Helsingissä vai Lapissa."
Kivisen mielestä Lapin yliopisto on erittäin joustava ja muutoskykyinen Helsingin yliopiston jähmettyneisyyteen verrattuna. "Helsingissä asian hoitamiseen menee kymmenen vuotta kun Lapin yliopistossa se tuli hoidetuksi menemällä Riepulan puheille."