Oulun yliopisto valmistautuu keväällä alkaviin 50-vuotisjuhlavuoteensa, joka kurkottaa tohtoripromootiollaan aina vuoden 2009 puolelle. Maan toisen valtionyliopiston rehtori Lauri Lajunen näkee kehityksessä tietyn syklisyyden, sillä edessä on uuden yliopistolain tuoma reformi.
"Vuonna 2010 emme ole enää valtionyliopisto, vaan julkisoikeudellinen laitos", Lajunen puntaroi. "Me juhlimme yhtä aikakautta, mutta samalla otamme vastaan uuden aikakauden, joka on periaatteellisesti iso askel."
Jos muutos menee hyvin, intensiivisesti työtään tekevä tutkija ei sitä ehkä edes huomaa. Lajunen toivoo sen merkitsevän parannusta työolosuhteisiin. Hallinnolle muutos on iso, suorastaan haaste, mutta sen tehtävänä onkin tukea opetusta ja tutkimusta.
"Autonomia ja vapaus kasvavat, mutta toisaalta vastuukin kasvaa hirvittävästi", Lajunen summaa. "Yliopiston on pärjättävä omilla voimavaroillaan. Sillä on velvollisuus hankkia lisää omaisuutta ja kartuttaa sitä."
Tase niin kuin yrityksillä
"Toimintaympäristöt ja vaatimukset muuttuvat valtavasti," sanoo Lajunen ja vetäisee esiin taikasanan globalisaatio.
Tutkimus ja tiede ammattimaistuvat. Muutos tuo yliopistoihin myös uuden, yhä ammattimaisemman tekijäjoukon, kun tutkijanuria kehitetään ja edessä on verkostoituminen parhaiden kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tutkijat kilpailevat, ja ne menestyvät, jotka pystyvät verkostoitumaan, kansainvälistymään ja ylipäätään korkealaatuiseen tutkimukseen.
Lajunen korostaa muutosten suuruutta, mutta muistuttaa samalla niiden olevan osa kansainvälistä kehitystä: Ruotsi, Norja, Tanska, Itävalta ja Saksa ovat jo kulkeneet tätä samaa polkua.
"Näissä yliopistoreformit on tehty."
Taloudellisesti yliopisto ei ole enää tilivirasto, jolle varattiin tietty summa budjettimäärärahoista. Yliopisto saa valtionosuutta, mutta ei kuulu enää opetusministeriön alaisuuteen. Samankaltainen asema suhteessa valtioon on esimerkiksi VTT:llä. Henkilökunta ei ole enää valtion virkamiehiä, vaan työsopimussuhteisia työntekijöitä.
"Meillä ei ole enää siirtomäärärahoja, vaan tase kuten yrityksillä."
Uudessa mallissa valtionosuus ei riitä rahoitukseen, vaan yliopistoilla täytyy olla omaisuutta. Yliopistojen kiinteistöt siirrettiin Senaattikiinteistöille muutama vuosi sitten. Muuttuvan tilanteen takia omistuksesta keskustellaan uudelleen.
Yliopistouudistus korostaa rehtori-dekaani-laitosjohtaja -linjan valtaa ja vastuuta, Lajunen sanoo. Talous- ja henkilöstöjohtamiseen kohdistuu uusia paineita, sillä kaikki työsuhdeasiat siirtyvät yliopistojen omiin käsiin. Aikaa vaativiin järjestelyihin on vain vähän yli vuosi. Valtioneuvosto teki vasta viime viikolla linjaukset, uudet askelmerkit.
Haastava aikataulu
"Aikataulu on tehty todella haastavaksi. Eihän me täällä voida odottaakaan, että uusi aika alkaa", Lajunen sanoo ja lisää iltapäivän kuluvan iltakoulussa, missä puidaan nykytilannetta, resurssien käyttöä ja suunnittelua.
Tärkeimpänä asiana Lajunen pitää sitä, että muutos saadaan tiedekunta- ja laitostasolle.
"Vie vuosia ennenkuin hyöty saadaan irti", hän arvioi uudistuksen läpimenoa.