
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on ammuttu rusakoita pitkin kesää. Karvaisten vieraiden suihin on uponnut niin ruohovartisia kasveja, kukkapenkkien kukkia kuin kasvitarhan salaattejakin. Joissain tapauksissa kasviruudun vieressä on kyllä nimilappu, mutta laji puuttuu kokonaan.
"Rusakot ovat tulleet niin kesyiksi, että melkein puutarhurin selän takana syövät", nauraa ylipuutarhuri Tuomas Kauppila. Kauppilan mukaan joistakin rusakon aiheuttamista tuhoista puutarhassa kävijä voi ihmetellä, miksi kasvi on erikoisen näköinen. Ensimmäistä kesää yliopiston eläintarhan työntekijät haulikkoineen eivät ole rusakkojahdissa, vaan riistanhoitopiirin erikoisluvalla kantaa on harvennettu jo useampana vuonna.
"On ollut huomattavan hyvä rusakkovuosi", toteaa viisi rusakkoa ampunut Oulun yliopiston eläintarhan tutkimusteknikko Jari Ylönen. Rusakkojen määrään voi hänen mielestään vaikuttaa Kuivasrannan alueen rakentaminen. Rusakoiden elinalue pienenee ja ne ovat liikkuneet normaalia enemmän yliopistolla päin. Asutusta ne eivät karta, joten Ylönen arveleekin rusakkojen tulevan takaisin Kuivasrannalle omenapuita syömään, kunhan pihojen istutukset alueella saadaan mallilleen.
Riistanhoitopiiri myöntää metsästykseen varsinaisen metsästysajan ulkopuolella erikoisluvan, jos eläimet aiheuttavat merkittävää haittaa viljelykselle tai metsätaloudelle. "Kotikasvimaalle erikoislupaa ei myönnetä, mutta kasvitieteellinen puutarha katsotaan viljelykseksi", kertoo riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulun riistanhoitopiiristä. Harrastajapuutarhurit kyllä erikoislupaa riistanhoitopiiristä kyselevät. Kapiaisen mukaan metsäjäniskannalle kesä on ollut edullinen.
"Voisi ajatella, että rusakolla on sama tilanne", sanoo Kapiainen. "Rusakko saa tavallisesti kahdet poikaset vuodessa ja kolmannet ovat teoriassa mahdolliset." Kolmannet poikaset eivät Kapiaisen mielestä kuitenkaan selitä rusakoiden määrää, vaan kaksi normaalipoikuetta on silloin menestynyt paremmin.
Rusakko on vielä Oulun korkeudella kaupunkiympäristössä erittäin yleinen, mutta Kemin ja Tornion korkeus alkaa olla jo rusakolle äärialuetta. "Kulttuurisidonnainen" hämärällä ja yöllä liikkuva eläin viihtyy paremmin puutarhassa kuin metsissä. Kauppila ei tiedä rusakon häätämiseksi muuta kotikonstia kuin kasvien suojaamisen verkolla.
Jäniksen ja rusakon metsästysaika on alkanut, mutta kaava-alueella puutarhaan tulleen rusakon ampuminen on kielletty. "Syrjemmälläkin on huomioitava 150 metrin etäisyys lähimpään naapuriin, joten harvassa tapauksessa ampuminen on mahdollista", sanoo Kapiainen. Laki ei erottele käytettävää asetta, joten määräys koskee niin ruutiasetta kuin metsästysjoustakin. Jäniksen ja rusakon metsästysaika päättyy 28. helmikuuta.