Jos yliopiston menestymisen edellytyksiä täytyisi kuvata yhdellä sanalla, niin se sana on vetovoimaisuus.
Opiskelijavetovoima on keskeinen menestystekijä. Mitä enemmän yliopistoon on hakijoita eli alan slangilla hakupainetta, sitä enemmän opiskelijoiksi valikoituu henkilöitä, joilla on kova tahto valmistua ja päästä työelämässään pitkälle. Tutkintonsa suorittaneet opiskelijat luovat yliopistolle arvokkaan alumniverkoston ja myös henkilöstön rekrytointipohjan.
Yliopiston opiskelijavetovoimaan vaikuttavat monet tekijät. Jos ympärillä on paljon opiskelupaikkaa etsiviä nuoria, niin tutkinto-ohjelmiin kohdistuva hakupaine kasvaa helposti suureksi. Jos aivan lähiympäristössä on vähemmän hakijoita, on yliopiston kyettävä houkuttelemaan opiskelijat kauempaa.
Niillä opiskelijoilla, jotka etsivät opiskelupaikkaa kauempaa kodistaan, on runsaasti vaihtoehtoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tässä vaiheessa valintaa ei ratkaise enää pelkästään yliopiston koulutustarjonta ja riittävä maine, vaan myös kaupungin vetovoima nousee tärkeäksi tekijäksi. Kaupunkimielikuvan ratkaiseva merkitys yliopiston valinnassa käy selkeästi ilmi yliopistojen vetovoimaisuutta lukiolaisten keskuudessa selvittävissä kyselyissä.
Yliopiston maine on yksi opiskelijavetovoimatekijä, ja maine ansaitaan teoilla. Maineikkaassa yliopistossa on tutkijoita ja opettajia, jotka verkostoivat toiminnan akateemiseen maailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. Yliopisto toimii elävänä linkkinä kansainväliseen tiedeyhteisöön. Laadukas toiminta kerää ympärilleen yrityksiä ja muita sidosryhmiä, jotka hyötyvät yliopistosta niin osaamisen, osaajien kuin verkostojenkin kautta. Näin muodostuu yhteisö ja toiminta, jonka kautta yliopiston mainekin sitten lopulta määräytyy.
Oman talousalueen ulkopuolelta tuleviin tutkijoihin ja opettajiin pätee sama asia kuin opiskelijoihin. Yliopiston tarjoamat tutkimusympäristöt osaajineen ja verkostoineen ovat tärkeä osa vetovoimaisuutta, mutta myös yliopistokaupungin houkuttelevuudella on merkitystä. Puolisolle on löydyttävä työ ja lapsille koulu, kaupungin on pystyttävä tarjoamaan elämänlaatua myös työn ulkopuolella. Hyvät yhteydet maailmalle ovat tärkeä asia. Pätevillä tutkijoilla ja opettajilla on koko maailma auki ja he saavat valita paikan mihin haluavat mennä. Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin on pystyttävä näkymään kokonaisuutena, joka on todellinen vaihtoehto lahjakkuuksille.
Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ei tule aliarvioida paluumuuttajien merkitystä. Intensiivisen kansainvälisen tutkijauran jälkeen osa palaa koti- tai opiskelukaupunkinsa yliopistoon jatkamaan ulkomailla aloittamaansa työtä. Mitä useammat tutkijat ja opiskelijat lähtevät Oulusta maailmalle, sitä useammat myös palaavat Ouluun osaamista ja kansainvälisiä verkostoja rikkaampana. Tämänkin vuoksi opiskelijoita ja tutkijoita on rohkaistava kansainvälistymään. Vaikka opiskelija jäisikin loppuiäkseen ulkomaille, on hän arvokas kontakti, joka voi monin tavoin auttaa kotiyliopistoaan ja -kaupunkiaan.
Oulun kaupungissa tehdään vetovoiman eteen hyvää työtä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun muodostama yhteiskampus tarjoaa jatkossa yhä monipuolisempia opiskelumahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen opiskelukokemuksen. Opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Asunnot on mahdollista sijoittaa niin keskustan kuin kampuksenkin läheisyyteen ja erinomainen joukkoliikenne tuo palvelut lähelle opiskelijoita. Keskustaa kehitetään vilkkaaksi elinvoimaiseksi saavutettavaksi kokonaisuudeksi, joka muodostaa tunnetun mukavan ympärivuotisten tapahtumien ja tarjonnan keskuksen, johon kannattaa lähteä vaikka kauempaakin.
Mutta riittääkö nyt tehtävä hyvä työ?
Oulusta on muuttotappiota etelään. Etelään lähtijöiden virtaa on pitkään kompensoinut pohjoisessakin muutto maaseudulta kaupunkiin. Yliopiston hakupaineen näkökulmasta on tosiasia, että pohjoisen ja itäisen Suomen hakijapotentiaali vähenee, ja jatkossa opiskelijat on enenevässä määrin saatava houkuteltua Ouluun myös muualta Suomesta.
Näyttää siltä, että monet yliopistot panostavat kovasti markkinointiin ja pyrkivät hankkimaan opiskelijoita perinteisen alueensa ulkopuolelta. Muiden yliopistojen rekrytointikampanjat ovat tuttu ilmiö Oulussa. Tuore esimerkki sinänsä upeasta yleishyödyllisestä markkinointitapahtumasta, mutta myös kovasta kilpailusta yliopistojen välillä, oli kampanja, jossa erään pääkaupunkiseudun yliopiston opiskelijat tarjoutuivat vierailemaan jokaisessa suomalaisessa peruskoulussa.
Opiskelijavetovoima ei ole yksin yliopiston käsissä, ja ongelmat vetovoimaisuudessa koskettaisivat koko aluetta. Yhteiset toimet, joilla edistetään Oulun kaupungin ja yliopiston vetovoimaa korkeakouluihin tähtäävien opiskelijoiden silmissä, ovat tarpeen.
Kirjoittaja Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.
Kolumni