Oulun yliopistossa todettiin maanantaina useammalla suulla, että yliopistojen taloudelliset ongelmat ovat osaltaan seurausta niiden rahoituksen laskentamallista. Yliopistojen täytyy tienata rahansa tutkinnoilla ja esimerkiksi Oulussa tohtorin ja maisterin tutkintoja jää usein kesken.
Parituntisen paneelikeskustelun, jossa pohdittiin Oulun yliopiston selviytymisstrategiaa ja pakon sanelemia säästötavoitteita, järjesti Edistyksellisen tiedeliiton Oulun osasto. Puheenjohtajana toimi Kyösti Oikarinen.
Rehtori Lauri Lajunen sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että yliopistoihin luotetaan, mutta samalla odotukset kasvavat ja yliopistoilta vaaditaan asioita, jotka eivät sille kuulu.
Dekaani Vesa Mustonen luonnontieteellisestä tiedekunnasta ynnäsi, että niin kauan kun yliopistojen rahoitus tuli poliittisilla päätöksillä, pärjättiin hyvin. "Nyt viimeiset kymmenen vuotta on kuljettu koko ajan huonompaan suuntaa."
Dekaani Heikki Ruskoaho lääketieteen tiedekunnasta totesi, että palkat ja vuokrat vievät liian suuren osan yliopiston budjetista, eikä itse opetukseen riitä määrärahoja. "Entä miten ulkopuolelta tullut rahoitus vaikuttaa tutkimuksen vapauteen?", hän kyseli.
Historian laitoksen johtaja professori Olavi K. Fält nosti esiin uuteen yliopistolakiin sisältyvän yliopistojen niin sanotun kolmannen tehtävän, joka edellyttää aktiivisen yhteiskunnallisen toimijan roolia. Tehtävään on lupailtu resursseja, mutta näin ei käytännössä ole.
Paneelissa kuultiin myös vastaajan roolissa kansanedustajia Tuomo Hännistä (kesk.) ja Suvi Lindéniä (kok.). Hänninen totesi, ettei Oulun yliopistolle ole luvassa erillisrahoitusta, vaan ratkaisut on pystyttävä löytämään paikallisesti.
Suvi Lindén puolestaan rauhoitteli, ettei Oulun yliopiston menestyksekäs tarina lopu tiukkaan aikaan.