Yli­opis­to­jen tu­los­oh­jaus li­sän­nyt tut­kin­to­jen määrää

Suomen yliopistojen 1980-luvun lopulta alkaen omaksuma tulosohjaus on tehostanut yliopistojen toimintaa, ainakin mitä tulee valmiiden tutkintojen määrään. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tuottamien tohtorien määrä on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

Suomen yliopistojen 1980-luvun lopulta alkaen omaksuma tulosohjaus on tehostanut yliopistojen toimintaa, ainakin mitä tulee valmiiden tutkintojen määrään. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tuottamien tohtorien määrä on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

Näin todetaan tuoreessa Jyväskylän yliopistolla tehdyssä väitöstutkimuksessa. Tulosohjauksesta väitelleen Leena Treuthardtin mukaan sama suuntaus on nähtävissä ainakin Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoissa.

Tulosohjaamiselle tyypillisiä ovat liikkeenjohdolliset toimintatavat, kuten tulosajattelu ja menojen karsiminen. 1980-luvulta alkaen esimerkiksi yliopistojen tutkintomääriä alettiin tarkkailla entistä tiiviimmin. Kitkatta liikkeenjohdolliset toimintamallit eivät yliopistomaailmaan asettuneet ja hankauskohtia löytyykin Treuthardtin mukaan yhä.

- Tulosohjaus kohtelee ihmisiä ja ryhmiä tulosyksikköinä ja työntekijöinä, kun taas yliopistoyhteisö ei ole perinteisesti ollut taloudellinen organisaatio, vaan tiedeyhteisö. Tästä syntyy ristiriita esimerkiksi keskushallinnon ja tiedekuntien välille, hän toteaa.

Ilmoita asiavirheestä