Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa syntyy vuosittain tutkimuksen yhteydessä satoja keksintöjä. Ne pyritään tulevaisuudessa hyödyntämään yhä paremmin.
Esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä käsitellään vuosittain suunnilleen 150 keksintöilmoitusta tai yritysideaa. Niitä syntyy kaikilla aloilla, joskin tietotekniikassa hyödynnettävät ideat luokitellaan useimmiten teoksiksi.
Johtaja Veijo Ilmavirta TKK:n Innovaatiokeskuksesta arvioi, että vuosittaisista ilmoituksista ja ideoista suunnilleen 50 johtaa mahdollisesti keksintöön.
-- Itse korkeakoulun puitteissa haetaan suojausta vuosittain 5--10 keksinnölle sen vuoksi, että pääsääntöisesti keksinnöt kuitenkin siirtyvät varhaisessa vaiheessa tutkimusprojektissa mukana olleille yrityksille, Ilmavirta kertoo.
Keksintöjen oikeuksista määrää vastaisuudessa korkeakoulukeksintölaki, joka astuu voimaan vuodenvaihteessa. Lain myötä tutkimuksessa syntyvien keksintöjen oikeudet kuuluvat yhä useammin yliopistoille ja korkeakouluille. Laki koskee myös ammattikorkeakouluja.
Kahta tutkimustyyppiä
Vastaisuudessa korkeakouluissa tehtävä tutkimus jaetaan aina avoimeen ja sopimustutkimukseen toiminnan luonteen ja tutkimustuloksia koskevien velvoitteiden mukaan. Avoimessa tutkimuksessa ei useinkaan ole mukana ulkopuolisia tahoja, kun sopimustutkimuksessa niitä on aina mukana esimerkiksi rahoittajina.
Tutkijoiden oikeudet määräytyvät tutkimustyypin mukaan. Uuden lain mukaan avoimessa tutkimuksessa tutkijalla on yleensä oikeus keksintöönsä, kun sopimustutkimuksessa ne ovat korkeakoululla.
Lailla pyritään edistämään tutkijoiden tasapuolista kohtelua. Tähän asti yliopistojen lailla säädetty oikeus ottaa haltuunsa yliopistotutkijan tekemiä keksintöjä on riippunut hänen palvelussuhteestaan.
-- Lain taustalla on korkeakoulututkimuksen muuttuminen. Tavoitteena on edistää sitä, että Suomessa korkeakouluissa syntyneitä keksintöjä pystyttäisiin tunnistamaan, suojaamaan ja hyödyntämään entistä tehokkaammin, kertoo ylitarkastaja Heli Honkapää kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Velvollisuus ilmoittaa
Lain myötä keksijöille tulee myös velvollisuus ilmoittaa uusista keksinnöistä korkeakouluille. Ilmoituksesta alkaa kulua puolen vuoden määräaika, jonka kuluessa korkeakoulu voi sopimustutkimuksen kohdalla ottaa oikeudet itselleen. Muuten ne jäävät keksijälle.
Vastaavasti tutkija voi halutessaan jättää avoimessa tutkimuksessa syntyneen keksintönsä hyödyntämättä, jolloin korkeakoululla on mahdollisuus ottaa oikeudet itselleen.
Lainmuutos merkitsee lisätyötä yliopistoille muun muassa keksintäilmoitusten käsittelystä. Lisäksi oikeuksien otosta pitää maksaa keksijälle korvaus, joka määräytyy tapauskohtaisesti.
-- Monet ovat tuoneet esille sen, että pitää kehittää yhteistyömuotoja yliopistojen välillä ja myös teknologiakeskuksiin ja muihin tahoihin nähden. On mietittävä, mitä palveluja tuotetaan korkeakouluissa ja mitä voidaan ostaa, Honkapää sanoo. Monilla yliopistoilla on jo erityinen yhdys- tai tukihenkilö, joka auttaa keksijöitä.