Yliopistot poikkeavat Suomen talouden alavireisestä valtavirrasta, sillä korkeakoululaitos takoo voittoa. Tilivuodelta 2013 yliopistoilla on näyttää yhteensä 118 miljoonan euron ylijäämäinen tulos (Acatiimi 6/14). Edelliseen vuoteen verrattuna tulos on kasvanut lähes 20 miljoonalla eurolla, mikä on pienoinen saavutus näinä aikoina.
Oulun yliopiston ylijäämä on 4,8 miljoonaa euroa ja Lapin yliopiston 1,9 miljoonaa. Suurimman voiton on tehnyt Aalto-yliopisto liki 33 miljoonalla. Suomen 14 yliopistosta ainoastaan yksi tekee tappiota. Vaasan yliopiston tulos on 200 000 euroa miinuksella.
Kuluva vuosi on viides tilivuosi, jonka yliopistot tekevät uuden yliopistolain mukaisesti. Vuonna 2010 yliopistot muuttuivat valtion virastoista markkinavetoisiksi itsenäisiksi laitoksiksi ja säätiöiksi, joilla on vastuu rahoituksen keräämisestä. Suurin osa rahoituksesta tulee edelleen valtiolta.
Ylijäämän perusteella muutos on onnistunut ja rahoitustuottoja tullut luultua enemmän. Varsinkin suuret yliopistot onnistuvat sijoitustoimissaan pienempiä paremmin. Helsingissä ja Tampereella toimivat neljä yliopistoa ovat pärjänneet osaketuotoissa.
Kertyneestä miljoonapääomasta huolimatta todellisuus yliopiston käytävillä on usein toisenlainen. Lukuisia yt-neuvottelukierroksia käyneet yliopistot ovat ilmoittaneet lomautuksista ja irtisanomisista. Henkilöstöä on vähennetty noin 400:lla. Vähennystarve koskee vielä noin 500:aa. Leikkuri on heilunut myös Oulussa.
Entisistä tilivirastoista aktiivisiksi rahankerääjiksi ja menestyviksi sijoittajiksi ryhtyneet yliopistot voisivat tarkastella mainettaan työpaikkoina.
Muhkeita tuottoja soisi käytettävän rohkeasti myös varsinaiseen ydintoimintaan.
Pääkirjoitus