Yli­opis­tois­sa alkoi lop­pu­ki­ri

Moni yliopisto-opiskelija on aloittanut opinnoissaan ennennäkemättömän kirin. Siirtymäaika vanhasta tutkintorakenteesta uuteen päättyy elokuun alussa, johon mennessä vanhoilla vaatimuksilla tutkintoa suorittavien on valmistuttava.

Niina Koponen opiskelee aate- ja oppihistoriaa Oulun yliopistossa.
Niina Koponen opiskelee aate- ja oppihistoriaa Oulun yliopistossa.
Kuva: Pekka Peura

Moni yliopisto-opiskelija on aloittanut opinnoissaan ennennäkemättömän kirin. Siirtymäaika vanhasta tutkintorakenteesta uuteen päättyy elokuun alussa, johon mennessä vanhoilla vaatimuksilla tutkintoa suorittavien on valmistuttava.

Siirtymäaika koskee opintonsa ennen vuotta 2005 aloittaneita. Osa heistä on jo vaihtanut uuteen tutkintojärjestelmään vapaaehtoisesti. Ne, jotka eivät valmistu ennen takarajaa, siirtyvät automaattisesti uuteen järjestelmään 1. elokuuta 2008. Lääketieteen opiskelijoilla siirtymäaika on kaksi vuotta pitempi.

Lapin yliopistossa siirtymäajan lopun häämöttäminen on tuonut säpinää erityisesti kasvatustieteiden tiedekuntaan, josta viime vuonna valmistui tavallista suurempi joukko opiskelijoita. Myös tänä keväänä on odotettavissa valmistumisten suma, ja tiedekunnassa onkin jouduttu järjestämään ylimääräisiä graduseminaareja. Kasvatustieteissä tutkintorakenne uudistui siten, että uudessa tutkinnossa kieliopintoja on vanhaa enemmän.

"Moni kasvatustieteilijä yrittää valmistua ennen uudistusta, koska ei halua suorittaa lisää kieliopintoja", kertoo Lapin yliopiston opintoasiain päällikkö Mervi Tikkanen.

Myös esimerkiksi Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa siirtymäajan päättyminen näyttää tänä keväänä lisäävän tutkintojen määrää.

Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluissa siirtymäajan päättyminen näkyy siinä, että lokakuussa alkaneeseen monialaiseen graduryhmään oli tuplamäärä hakijoita normaaliin vuoteen verrattuna. Ryhmässä aloitti maksimimäärä eli kymmenen gradua vaille valmista opiskelijaa, joiden opinnot ovat syystä tai toisesta viivästyneet.

"Heidän vakaa aikomuksensa on valmistua ennen määräajan umpeutumista", kertoo suunnittelija Kaisa Karhu.



Spurttia harkittava


Ylivoimaisesti yleisimmin viimeisenä haasteena ennen valmistumista on juuri maisterin tutkielman, pro gradun tekeminen. Jos tutkinto on viimeisiä kirjatenttejä tai gradun loppuun saattamista vaille valmis, loppuspurttia kannattaa harkita tosissaan.

"Vaikka opiskelija olisi gradua vailla valmis maisteri, heinäkuun jälkeen hänen on joka tapauksessa tehtävä 10 opintopisteen laajuinen kandidaatin työ ja käytävä siihen kuuluva seminaari", sanoo Oulun yliopiston opiskelijapalvelun päällikkö Raija Vesikko.

Kandidaatin tutkinnon suorittamista vaatii uuden, kansainvälisesti vertailukelpoisen tutkintorakenteen kaksiportaisuus. Jos valmistuu ennen heinäkuun loppua, kandin työn tekemiseltä ja seminaarilta säästyy.
Vaikka siirtymäaika on ollut kolmivuotinen, tutkintorakenteen muutos ja takarajan lähestyminen aiheuttaa opiskelijoissa yhä epävarmuutta.

"Opiskelijoilla on edelleen sellaisia harhakäsityksiä, ettei vanhoilla opinnoilla tutkintorakenneuudistuksen jälkeen tee enää mitään", Kaisa Karhu kertoo.

Opintosuoritukset tai opinto-oikeus eivät kuitenkaan katoa minnekään, vaikkei määräaikaan mennessä valmistuisikaan. Opintoja voi korkeintaan koulutusalasta riippuen joutua täydentämään.

Joissakin tapauksissa vanhasta uuteen tutkintorakenteeseen siirtyminen voi olla opiskelijan kannalta edullista, kun osa vaatimuksista jää pois. Esimerkiksi uudessa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnossa sivuaineiden määrää on vähennetty vanhoista vaatimuksista.

Ilmoita asiavirheestä