Yliopistojen maisteriohjelmia arvioinut työryhmä suosittelee yliopistoihin kaksiportaisia tutkintoja, joissa opinnot jakautuvat 120 opintoviikon kandidaatintutkintoon ja erillisiin maisteriopintoihin.
Kandidaatintutkintojen pitäisi ryhmän mielestä antaa opiskelijoille valmiudet siirtyä työelämään halutessaan jo alemman tutkinnon jälkeen. Järjestelmä sovittaisi suomalaiset yliopisto-opinnot nykyistä paremmin muiden Euroopan maiden käytäntöihin.
Myös opetusministeri Maija Rask (sd.) kannattaa kaksiportaista järjestelmää. Hän pitääkin hyvänä työryhmän esitystä, jonka mukaan osa yliopistojen rahoista jaettaisiin alempien tutkintojen perusteella. Nykyään rahoituksessa otetaan huomioon vain maisterin- ja tohtorintutkinnot.
Rask haluaa kuitenkin säilyttää maisterintutkinnon akateemisena perustutkintona. Tämä merkitsee, että yliopistoon hyväksytty opiskelija saa suoraan opinto-oikeuden maisteriksi asti.
Arviointiryhmän suosittamassa mallissa osa opiskelijoista opiskelisi nykytapaan samaa alaa aina maisteriksi asti, jolloin opinnot kestävät alasta riippuen 160–180 opintoviikkoa.
Rinnalle esitetään kuitenkin yhä enemmän erillisiä 60 opintoviikon maisteriohjelmia, jolloin tutkinnon kokonaislaajuus kasvaa 180 opintoviikkoon.
Maisteriohjelmista halutaan vakituisia järjestelyä, ei kertaluontoisia kursseja. Viime vuonna maisteriohjelmia oli meneillään 19 yliopistossa yhteensä 167. Erillistä ohjelmista on tähän mennessä valmistunut noin 1 600 opiskelijaa.
Uudistukset edellyttäisivät opintoviikkojen mitoituksen arvioimista uudelleen. Tutkinnon viikkomäärän kasvu ei siis välttämättä laajentaisi sen sisältöä.
"Kyse on enemmän opintoviikkomatematiikasta", luonnehtii arviointityöhön osallistunut Suomen ylioppilaskuntien liiton edustaja Tommi Himberg.
Himbergin mielestä maisteriohjelmat ovat olleet hyvää harjoitusta yliopisto-opintojen uudistamiselle. "Nyt sama remontti tarvitaan alemman tutkinnon puolella."
Maisteriohjelmiin voidaan ottaa opiskelijoita myös oman alan ja yliopiston ulkopuolelta. Ryhmän mielestä myös ammattikorkeakoulututkinnon pitäisi käydä maisteriopintojen pohjaksi ainakin sopivilla ”siltaopinnoilla” täydennettynä. Tähän ehdotukseen Rask suhtautuu kuitenkin varovasti.
Hän korostaa, ettei ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa saa hämärtää, vaan pääasiallinen jatkoväylä yliopisto-opiskelijoille on yliopisto ja amk-opiskelijoille ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto.
Raskin mielestä ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtyminen on kaksinkertaista koulutusta, johon Suomessa ei ole laajassa mitassa varaa.
Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama arviointiryhmä luovutti mietintönsä opetusministerille keskiviikkona. Arviointityöryhmää johti professori Reijo Raivola ja arvioinnin johtoryhmää professori Anna Raija Nummenmaa, molemmat Tampereen yliopistosta.
Opetusministeriössä työskentelee paraikaa erillinen tutkintojärjestelmän uudistusta pohtiva työryhmä, joka käyttää arviointiryhmän suosituksia oman työnsä pohjana. Yliopistojen rahanjakomallin uudistusta puolestaan valmistellaan omassa työryhmässään.