Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) tavoitteli yliopistoille lisää rahoitusta 50 miljoonaa euroa, mutta riihi antoi yhteensä 27 miljoonaa. Hän on kuitenkin suhteellisen tyytyväinen tulokseen, sillä yliopistot saavat lisää resursseja tuottavuusohjelman tarkistuksella. Tavoitteena on muuttaa sitä ensi vuonna sellaiseksi, että koulutuksen laatua voidaan parantaa ja tieteen sekä tutkimuksen vaikuttavuutta kehittää.
"Tuottavuusohjelma nyt laskennallisesti vähentää yliopistojen voimavaroja. Ohjelmaa tarkistetaan niin, että se ei koskisi opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Nyt tuottavuusohjelma on voinut aiheuttaa sen, että kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ei ole voitu mennä, koska tuottavuusohjelma on estänyt henkilöstön palkkaamisen", Sarkomaa selventää.
Seitsemän miljoonaa euroa potista on rakennerahaa, jota annetaan porkkanana yhteishankkeita tekeville yliopistoille, kuten Itä-Suomen hanke tai Turun yliopistokonsortio.
"Oulussa mietitään mitä tehdään. Rakenneuudistusten ei tarvitse olla liittymisiä, mutta kaikkien pitää tehdä yhteistyötä, koska Suomessa ovat niin pienet yksiköt", Sarkomaa huomauttaa.
Budjetti antaa myös yliopistoille tieteen ja tutkimuksen lahjoitusten verovapauden, mitä Sarkomaa pitää merkittävänä ja pitkään yliopistojen toivomana parannuksena.
Yliopistolaki lisää itsenäisyyttä
Tulossa oleva yliopistolaki tuo yliopistoille lisää itsenäisyyttä, mitä yliopistot ovat Sarkomaan mukaan pitkään toivoneetkin.
"Kun vuonna 2008 tehdään rakenteellisen kehittämisen suunnitelma, niin yliopistoissa, korkeakouluissa ja myös opetusministeriössä on mietitty valmiiksi asiat, jotka kunkin omalla alueella ovat tärkeitä", Sarkomaa toteaa.
Yliopistoselvitykset tehdään tieteenalakohtaisesti paljolti sen mukaan, mikä on työvoiman tarve.
"Oulussa esimerkiksi mietitään yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, millainen tarve on liiketalouden koulutukselle. Siinä on mukana myös elinkeinoelämä", Sarkomaa kertoo.
Hammaslääketieteen koulutuksessa on todettu olevan suuri lisäkoulutuksen tarve, ja asiaa selvitellyt raportti tuli hiljattain opetusministerille. Raportti esittää muun muassa, että hammaslääketieteen koulutusta alettaisiin antaa uudelleen Kuopiossa. Oulun ongelma on liian pitkäksi venyneet valmistumisajat.
Sarkomaa ei ota vielä kantaa, pitääkö lisäkoulutusta järjestää Kuopiossa vai Oulussa vai jossakin muualla. Hallitus tekee joulukuun loppuun mennessä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman, jonka yhteydessä Sarkomaa päättää myös hammaslääketieteen lisäkoulutuksen järjestämisestä.
Opettajat täydennyskoulutukseen
Opetusministeri iloitsee siitä, että ensi vuoden budjetti tuottaa suuria suunnanmuutoksia koulutuksessa. Perusopetuksen kehittämiseen on luvassa 18 miljoonaa euroa. Koko hallituskaudella perusopetuksen asioita on suunniteltu saatavan kuntoon 80 miljoonalla eurolla.
"On korkea aika laittaa oppimisen edellytykset ykkösiksi. Painopisteeksi ensi vuonna on ajateltu oppilaan ohjausta ja erityisopetusta. Tällä halutaan viestittää sitä, että Suomen tulevaisuus on peruskoulun oppilaissa", Sarkomaa sanoo.
Lisäksi ministeriössä on vireillä lainmuutos, jonka pitäisi taata opettajille oikeus täydennyskoulutukseen. Nyt koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta antaa opettajille täydennyskoulutusta. Sarkomaa sanoo, että asiaa viedään eteenpäin mahdollisimman pikaisella aikataululla.
Taustalla on se, että opettajat hakeutuvat yhä enenevässä määrin muihin töihin. Opettajat pitää saada viihtymään ja pysymään työssään, jotta Suomen asema maailman koulutetuimpien opettajien maana pysyisi.
"Uudistus on tärkeä ja opettajien paljon toivoma ja siksikin, että uusia teknologioita ja oppimisympäristöjä otetaan kouluissa käyttöön jatkuvasti", Sarkomaa perustelee.