OULU Oulun yliopisto alkaa tutkia mahdollisuutta muuntokouluttaa sairaanhoitajista lääkäreitä. Yliopisto on saanut opetusministeriöltä asiasta selvityspyynnön, ja ministeriö odottaa vastauksia jo kesäkuussa.
Opetusministeri Maija Rask on esittänyt, että koulutus alkaisi jo vuodenvaihteessa. Pikaisesti järjestettävästä muuntokoulutuksesta toivotaan apua lääkäripulaan.
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Heikki Ruskoaho pitää ministeriön aikataulua kiireisenä. Odotamme ensin ministeriöltä varmistusta ensi syksyn sisäänottomäärästä, sillä pääsykokeet olivat viime viikolla, hän hämmästelee tahtia.
Ruskoaho uskoo, että asetettuun takarajaan eli kesäkuun 19. päivään mennessä valmiina on lähinnä alustavia ajatuksia ja raamiehdotuksia. Katsomme, onko muuntokoulutus toteuttamiskelpoinen. Ilmoitamme ministeriölle, mitä mieltä olemme. Jos ajatus katsotaan mahdolliseksi, selvitystyötä jatketaan yksityiskohtaisemmin.
Vielä yliopisto ei ole ehtinyt aloittaa koulutuksen valmistelua. Selvitystyö pääsee alkuun keskiviikkona, jolloin mietitään, ketä suunnittelutyöryhmään voisi kuulua. Mukaan halutaan ainakin terveyskeskuslääkäri ja ammattikorkeakoulujen edustus. Ammattikorkeakouluilta saadaan tietoa hoitajakoulutuksen vaatimuksista. Opinto-ohjelmia vertaamalla selviää, mitä kuhunkin koulutukseen sisältyy ja mitkä ovat koulutettujen valmiudet.
Korvaavuudet selville
Ruskoaho muotoilee omaksi kannakseen sen, että lääkärikoulutuksen laadusta ei pidä tinkiä. Muuntokoulutettavien täytyy saada yhtä hyvä ja samanlainen opetus kuin muiden lääkärikoulutuksessa olevien. Koulutuksen täytyy antaa samat valmiudet. Siitä en olisi yhtään valmis tinkimään, Ruskoaho painottaa.
Nyt täytyy selvittää, millä tavalla tämä olisi mahdollista. On myös selvitettävä, onko peruskoulutuksessa, esimerkiksi toimintaterapeutin koulutuksessa osioita, joita voitaisiin hyväksilukea, Ruskoaho kertoo.
Hän muistuttaa, että juuri muuntokoulutuksen kesto ja sitä myötä kustannukset ovat kynnyskysymyksiä: kuinka paljon hyväksiluettavia kursseja löytyy ja kuinka paljon opetusta täytyy järjestää. Koulutuksen aloitusajankohdasta Ruskoaho on epävarma.
Jos koulutus alkaa jo ensi vuoden alussa, joutuisimme ensi lukuvuonna antamaan saman opetuksen kahteen kertaan. Ensin 120:lle syksyllä aloittaneelle ja sitten uudestaan kenties 25 muuntokoulutettavalle. Resurssienkin takia täytyy ajatella veronmaksajia. Onko tämä yhteiskunnan kannalta vaihtoehto, hän miettii.
Hänen mukaansa muuntokoulutettavat eivät voi välttää peruskursseja, vaikka joiltakin osin opinnoista voi saada lievennystä.
Anatomia, fysiologia, geenitekniikka ja muut on käytävä läpi. Tai osaaminen täytyy varmistaa ainakin lopputentillä, Ruskoaho pohtii. Toki hän löytää myös helposti korvattavia kursseja, kuten tutustumisjakson terveyskeskukseen.
Oma kiintiö?
Suunniteltu muuntokoulutus kohdistuu terveydenhuollon opistoasteisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneisiin, joilla on työkokemusta esimerkiksi 3-5 vuotta. Mahdollisuus voisi koskea esimerkiksi sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Muuntokoulutukseen ollaan ottamassa vuosittain koko maassa yhteensä noin 50 opiskelijaa. Koulutusta alkaisi vuonna 2003 ja myös kolmena sitä seuraavana vuonna.
Ruskoaho ennakoi, että yksi vaihtoehto voi olla oman kiintiön luominen hoitajille lääketieteellisen tiedekunnan normaalin sisäänoton yhteyteen. Kiintiöitä on yliopistoissa ollut aiemminkin, mutta silloin hoitajat eivät ole saaneet erillistä muuntokoulutusta vaan he ovat kulkeneet samaa tahtia muiden opiskelijoiden matkassa.
Selvitystyötä tekee myös Kuopion yliopisto. Oulun ja Kuopion yliopistot ovat selvittelijöinä siksi, että niillä on mahdollisuus saada hankkeeseen rahoitusta Euroopan unionin rakennerahastolta. Koulutus toteutetaan vain, jos saamme täydet resurssit, Ruskoaho kertoo.