Pääkirjoitus

Yli­opis­to piti pin­tan­sa

Shanghain lista on termi, joka on tullut viime vuosina tutuksi suomalaisessakin korkeakouluja ja tutkimusta koskevassa keskustelussa.

Shanghain lista on termi, joka on tullut viime vuosina tutuksi suomalaisessakin korkeakouluja ja tutkimusta koskevassa keskustelussa. Kyseessä on kiinalaisessa Jiao Tong -yliopistossa koottu näkemys maailman 500 parhaasta yliopistosta. Lista ei ole ainoa laatuaan mutta tarkasti seurattu.

Tuoreimman selvityksen perusteella Oulussa ei ole mitään syytä väheksyä omaa yliopistoa, päinvastoin: Oulu saa listalla sijan välillä 303-401. Lukemaa kannattaa suhteuttaa siihen, että kaikkiaan maailmassa on noin 15 000 yliopistoa.

Samoin Oulun yliopistossa voidaan olla tyytyväisiä siihen, että shanghailaisten mukaan pohjoinen opinahjo on suomalaisyliopistojen kakkonen yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Ykkönen on Helsingin yliopisto. Näiden kolmen jälkeen jäi tulevan "huippuyliopiston" eli Aalto-korkeakoulun ydin Teknillinen korkeakoulu. Listan kärki koostuu jälleen lähinnä Yhdysvaltain huippuyliopistoista.

Shanghain listan tuijottelua on arvosteltu siitä, ettei luettelo kerro "koko totuutta" yliopiston tasosta. Näin kieltämättä on. Vertailun arviointikriteerit ovat sellaiset, että parhaiten pärjäävät tutkimukseen, erityisesti luonnontieteisiin ja lääketieteeseen painottuvat yliopistot. Esimerkiksi huippuopetuksella ei päästä listan kärkeen, vaikka korkeatasoinen opetus onkin tärkeä huippututkimuksen edellytys. Jiao Tongin listalla huipulle vievät muun muassa Nobelin palkinnot, julkaisut tärkeimmissä tieteellisissä lehdissä ja yliopiston tutkijoiden siteeraukset.

Ei Jiao Tongin listaa silti voi sivuuttaakaan. Se joka tapauksessa mittaa yhden olennaisen ulottuvuuden yliopistoista. Heikot opinahjot eivät tälle listalle nouse.