Hallitus tuli melkoisesti opiskelijoita vastaan, vaikka päättikin rajata opiskeluaikaa. Rajaus ei koske nykyisiä opiskelijoita, vaan syksyllä 2005 opiskelunsa aloittavia. Rajaus on niin lievä, että valmistumiseen jää kyllä riittävästi aikaa.
Maisteritutkinnon viiden vuoden tavoiteaikaan tulee kaksi lisävuotta. Lisäksi opiskelija voi ilmoittautua kahdeksi vuodeksi poissaolevaksi. Käytännössä opiskelijalla olisi siis yhdeksän vuotta aikaa suorittaa viiden vuoden tutkinto. Yhdeksän vuoden jälkeenkin opinto-oikeutta voisi hakea takaisin, jos opiskelu alkaa kiinnostaa.
Käytännössä opiskeluoikeuden rajaukset hallituksen esittämässä muodossa ovat hyvin lieviä. Yliopistot eivät ole olemassa ikuisia opiskelijoita varten. Opiskeluaikaa jää riittävästi jokaiselle, joka haluaa valmistua. Akateemisen vapauden sotkeminen uudistukseen on harhautusta. Akateemista vapautta ei ole ollut yliopistoissa aikoihin ilmaisun alkuperäisessä merkityksessä.
Hallitus tekee oikein patistaessaan opiskelijoita valmistumaan kohtuuajassa ja vaatiessaan opintoihin tavoitteellisuutta. Opiskeluajat Suomessa on pitkiä esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Useissa maissa yliopistoihin on vapaa pääsy. Karsinta tapahtuukin jokaisen opiskeluvuoden jälkeen. Jos opiskelut eivät etene tavoitteiden mukaan, yliopiston ovet sulkeutuvat.
Työn teko on pitkittänyt monen opiskelijan valmistumista. Nyt hallitus esittää opintolainan kuukausimäärän nostamista nykyisestä 220 eurosta 300 euroon. Uudella tukimuodolla eli opintolainan verovähennyksellä on tarkoitus kannustaa täyspäiväiseen opiskeluun.
Opintolainavähennys olisi 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta ja se tehtäisiin suoraan verosta. Vähennystä voisi saada tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien 10 vuoden aikana. Vähennys on ankaran verotuksen maassa melkoinen etu. Kun opiskelija menee töihin, hänen ei tarvitsekaan heti maksaa täysiä kymmenyksiä valtiolle. Tämän uskoisi rohkaisevan opiskelijoita ottamaan lainaa sen sijaan että menisivät töihin, jolloin myös valmistuminenkin siirtyy.
Muitakin muutoksia on tulossa. Tutkintorakenne muuttuu eurooppalaiseksi eli kaksiportaiseksi, henkilökohtaiset opintosuunnitelmat otetaan käyttöön ja opiskelijavalinnoissa siirrytään kohti yhteishakua. Lisäksi aiotaan sopia keinoista, joilla tuetaan työssä käyvien opiskelijoiden valmistumista. Kaiken tämän tavoitteena on nopeuttaa valmistumista ja siirtymistä työelämään.
paakirjoitus@kaleva.fi