Opettajankoulutuksen päättyminen Kajaanissa on kova isku kaupungille. Oulun yliopisto oli kuitenkin tilanteessa, jossa ei selvitty ilman kipeitä päätöksiä. Siksi myös henkilöstöä oli pakko vähentää.
Oulun yliopiston hallitus teki keskiviikkona säästöpäätökset, joiden sisältö oli pääosin tiedossa etukäteen. Rahoituksen 8-9 miljoonan euron alijäämä katetaan vähentämällä työntekijöitä, säästämällä toimitiloissa ja karsimalla rakenteita.
Kaksi kovinta ratkaisua olivat Kajaanin luokanopettajakoulutuksen lopetus ja yliopiston työntekijämäärän leikkaus. Kajaanin ratkaisu meni niin kuin ennakoitiin: luokanopettajakoulutus siirtyy Ouluun. Henkilöstöä yliopisto vähentää kolmen vuoden kuluessa kaikkiaan 180 henkilötyövuoden verran. Irtisanottavien määräksi kerrottiin 68.
Vaikka väen vähennys ei prosentuaalisesti ole 2 900 työntekijän joukossa valtava, se ei myöskään ole pieni. Irtisanottavat ovat pääasiassa hallinto- ja tukitehtävistä. Painotus on tiedeyliopistossa perusteltu, mutta toisaalta hallinto- ja tukitehtävätkin on hoidettava. Tästä eteenpäin niitä kaatuu aiempaa enemmän tutkimus- ja opetushenkilöstön niskaan.
Kajaania koskeva isku on ennen kaikkea henkinen. Perinteikäs laitos on kouluttanut opettajia 110 vuotta. Se on ollut olennaisena osana tekemässä Kajaanista merkittävää koulutuskaupunkia. Nyt laitos lähtee kaupungista kolmen vuoden kuluessa.
On kuitenkin tärkeää huomata, ettei yliopisto lähde kaupungista kokonaan. Kajaaniin jää yliopistokeskus, joka keskittyy korkeakoulukonsortion osana aikuiskoulutukseen sekä mittaus- ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Cemis-innovaatiokeskuksessa on nyt 130 työntekijää, ensi vuonna ehkä jo kymmenen enemmän. Opettajankoulutuksen katoamisen aiheuttamia haavoja ei kuitenkaan Cemiksen avulla paranneta.
Yliopiston rehtori Lauri Lajunen perusteli keskiviikkona opettajankoulutuksen keskittämistä Ouluun monilla syillä. Keskeinen oli hänen huomautuksensa siitä, ettei kasvatustieteen tiedekunnan suurta alijäämää voi subventoida muiden koulutusalojen rahoilla. Kahden erillisen koulutuspaikan ylläpidosta koituu Lajusen mukaan puolentoista miljoonan euron lisäkulu vuodessa.
Aluepoliittisesti Kajaanin opettajankoulutuksen lopetus on tulenarka ratkaisu. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kiirehti saman tien tuomitsemaan päätöksen. Merkillepantavaa oli, ettei hän kertonut, mistä tarvittavat säästöt pitäisi vaihtoehtoisesti koota.
Oulun yliopiston rooli pohjoisen Suomen pönkkänä on ollut aivan ratkaiseva. Lajunen kuitenkin muistutti keskiviikkona aiheellisesti, ettei yliopisto tee aluepolitiikkaa, vaan se on poliitikkojen asia. Yliopisto toteuttaa sitä, jos poliitikot antavat siihen mahdollisuuden. Nyt yliopisto oli tilanteessa, jossa suu oli pantava säkkiä myöten. Sitä ei voi tehdä niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.
Oulun yliopiston johdon mukaan budjettialijäämän takana ovat ennen kaikkea kohonneet kustannukset. Tämän puolen arviointi lienee yksinkertaisesti mennyt metsään. Muutenkin yliopiston pitää nyt terästää toimintaansa. Alijäämästä kahden miljoonan osuus syntyy siitä, ettei yliopisto ole päässyt tutkintotavoitteisiinsa. Se on pudottanut opetusministeriöltä tulevaa tuloksellisuusrahaa.
Yliopiston strategiana on olla kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto, jossa annettavan koulutuksen perustana on korkeatasoinen tutkimus. Strategia on viisas, ja yliopistoa kehitettäessä on keskeistä pitää se jatkuvasti mielessä.