Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio haluaisi järjestää Suomen yliopistojen rahoituksen uudelle pohjalle, jotta opetuksen ja tutkimuksen taso nousisi.
"Yliopistoissa pitää ottaa käyttöön kaikkia koskevat lukukausimaksut. Suomalaisille opiskelijoille maksut kompensoidaan koulutusseteleillä, jotka kattavat tutkinnon laskennallisen suoritusajan ja päälle vielä kaksi vuotta", esitteli Raivio maanantaina suosituksiaan uusiksi rahoitusmalleiksi.
Hän myös haluaisi laajentaa yliopistojen ja yritysten yhteistyötä. Raivio on kirjoittanut analyysinsa Suomen yliopistojen kestävä rahoituspohja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimeksiannosta.
Raivion mielestä Suomen yliopistoja leimaa nykyään tasapaksu keskinkertaisuus: kaikki yrittävät tehdä kaikkea. "Kaikki sanovat pyrkivänsä kansainväliseen kärkeen. Totuus kuitenkin on, että pääosa Suomen yliopistoista on vailla huippuyksiköitä."
Innovaatioyliopisto
olisi parempi nimi
Pääkaupunkiseudun huippuyliopistohankkeeseen, jossa Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistetäisiin, Raivio suhtautuu vähintäänkin kriittisesti, mutta ei kuitenkaan suoraan vastusta hanketta. "Innovaatioyliopisto olisi hankkeelle parempi nimi kuin huippuyliopisto."
Hän myöntää, että esimerkiksi Oulun yliopistossa toimitaan jo sen mallin mukaisesti, mistä pääkaupunkiseudulla vasta haaveillaan. "Kyllähän Oulu kuuluu tietotekniikassa Suomen ja tietyillä erityisosaamisen alueilla maailmankin huippuihin."
Raivion mukaan Suomessa tuijotetaan liikaa maisterien, insinöörien ja tohtoreiden määrään laadun kustannuksella. "Määrällä meidän on aivan turha kilpailla, sillä Kiina ja Intia tuottavat yhteensä miljoona insinööriä joka vuosi."
Oulussa malli
on jo toteutettu
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen muistuttaa, että huippuyliopisto ei synny pelkästään hallinnollisella päätöksellä. "Onhan pääkaupunkiseudulla Kehä-III:n sisäpuolella yhdeksän yliopistoa tai korkeakoulua. Säästöjä voi hyvinkin tulla, jos siellä hallintoa yhdistetään. Meillä Oulussa jo toimii tavallaan kolme yliopistoa yhdessä, vain taideopetus puuttuu."
Hän ei kannata lukukausimaksujen tuloa yliopistoihin. "Suomessa opiskelijat ovat tottuneet, että tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Hajautettu ja maksuton yliopistojärjestelmä takaa sen, että kaikki lahjakkaat nuoret koko maasta saadaan tieteen ja tutkimuksen piiriin."
Lajusen mukaan opiskeluaikojen lyhentämiseen löytyy muitakin porkkanoita kuin koulutussetelit. "Oulun yliopistossa koulutusajat ovat lyhentyneet keskimäärin 1,5 vuotta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt keskimääräinen valmistumisaika on vähän yli 5,5 vuotta ja siinä on lääkärikoulutuskin mukana."
Raivio myöntää, että lukukausimaksujen mahdollinen tulo yliopistoihin ei ole yhtä demokraattinen kuin nykyjärjestelmä, vaikka koulutussetelitkin otettaisiin käyttöön. Hän laskee, että jos esimerkiksi maisteriohjelman perusteella yliopistoille tuleva rahapotti korvattaisiin lukukausimaksulla, lukukausi maksaisi 1 500 euroa.