Oulun yliopistorahastoon on kertynyt runsaan puolen vuoden aikana 2,1 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada kokoon 2010 loppuun mennessä noin 20 miljoonaa euroa, josta yksityistä rahaa pitäisi olla vähintäänkin 15 miljoonaa euroa.
Valtiovalta on luvannut sijoittaa rahastoon 2,5-kertaisena sen, mitä yliopisto onnistuu saamaan kokoon yksityiseltä puolelta.
Kun kaikki menee nappiin, Oulun yliopistorahaston pääoma nousee tavoiteltuun 50 miljoonaan euroon. On huomattava, että kuntapuolelta tulevat rahastolahjoitukset eivät tuo yhtään lisää valtion rahaa, mutta nekin ovat merkittävä lisä rahastoon.
Yliopisto on toivonut kuntien osallistuvan 5 eurolla asukasta kohti.
Ainakin Tyrnävä ja Liminka ovat kunnanhallituksissaan suhtautuneet myönteisesti.
Toisaalta pienissä kunnissa Lumijoella ja Merijärvellä on todettu, ettei rahaa löydy.
Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä valmistelee Ouluun kansainvälisen mallin mukaista tuen hankintaa.
"USA:ssa yliopistojen ulkopuolinen varainhankinta on jo yli satavuotiasta puuhaa. Esimerkiksi Harvardin yliopistosta valmistuneista entisistä oppilaista eli alumneista 45 prosenttia lahjoittaa omalle yliopistolleen rahaa vuosittain. Meillä ollaan vasta lähtöruudussa. Yhdysvaltain yliopistoista lähetetään lähes joka joulu lahjoituspyyntö. Lahjoitus on tunnustus opinahjosta saaduista elämäneväistä."
Oulun yliopistosta on 50 vuoden aikana ehtinyt valmistua noin 40 000 opiskelijaa, joten harvardilaisella lahjoitusvauhdilla satanen per alumni yliopistolle tupsahtaisi vuosittain 1,8 miljoonan euron joululahjarahat.
Systeemi on tuttu myös Englannissa, jossa Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen alumneista 10-15 prosenttia tekee säännöllisiä lahjoituksia.
Heikkilä uskoo, että ulkopuolinen varainhankinta on tullut pohjoismaisiin yliopistoihin jäädäkseen.
"Oulun yliopiston 205 miljoonan euron vuosibudjetista 145 miljoonaa euroa tulee
valtiolta. Loput on kilpailtua tutkimusrahaa pääasiassa Suomen Akatemialta, Tekesiltä ja EU:lta
Yritysten osuus on noin 7 miljoonaa euroa."
Oulun yliopisto on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Vaikutus ulottuu koko Pohjois-Suomeen.
"Jos Oulusta puuttuisi yliopisto, kaupunki olisi joku Porin kokoinen 70 000 asukkaan kaupunki. Yliopisto on luonut edellytykset korkealle teknologialle. 50 vuoden kehitys on ollut uskomaton", Heikkilä pohtii.
"Sellun hajusta Oulu on kasvanut 20 vuodessa Euroopan innovatiivisimmaksi alueeksi. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen Oulun seudulla käytetään vuosittain 4 200 euroa asukasta kohti. Se on 12,7 prosentti bruttokansantuotteesta. Missään muualla Euroopassa ei käytetä näin paljoa.
"Pohjois-Suomessa ja sen kunnissa tulisi ymmärtää Oulun yliopiston alueellinen vaikutus. Yliopisto on kouluttanut Pohjois-Suomeen akateemisia osaajia, lääkäreitä, opettajia ja insinöörejä. Elinkeinoelämälle ja julkisille palveluille se on ollut ratkaisevaa. 76 prosenttia valmistuneista on jäänyt alueelle. Toivomme kuntien ja kaikkien pohjoissuomalaisten tukea. Emme väheksy pienimpiäkään lahjoituksia", Heikkilä vakuuttaa.