Pääkirjoitus

Yli­opis­to ei ole lii­ke­lai­tos

Yliopistojen toimintaa arvioinut työryhmä epäonnistui työssään. Näin ainakin voidaan päätellä esitysten synnyttämistä reaktioista. Opetusministeri Maija Rask tyrmäsi miltei koko raportin. Yhtä murskaava oli vastaanotto Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

Yliopistojen toimintaa arvioinut työryhmä epäonnistui työssään. Näin ainakin voidaan päätellä esitysten synnyttämistä reaktioista. Opetusministeri Maija Rask tyrmäsi miltei koko raportin. Yhtä murskaava oli vastaanotto Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

Raportti on kahden professorin, Markku Temmeksen ja Pertti Ahosen, työn tulos. Pääesitys on kuitenkin niin radikaali, ettei sillä ole toteutumisen mahdollisuuksia. Ryhmä esittää yliopistoihin liikelaitoksen tyyppistä hallintomallia, koska yliopistot tuottavat yhä enemmän maksullista koulutusta ja tutkimusta. Ensi vaiheessa "markkinaohjaukseen" tulisi maksullinen täydennyskoulutus.

Vaikka yliopistot ovat jo pitkään vaatineet talousautonomiaa, monet kavahtavat jo liikelaitos-sanaakin. Viime keväänä rehtorien neuvoston työryhmä esitti, että yliopistoille annettaisiin itsenäinen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Se ei tarkoittanut yksityistämistä, vaan samantyyppistä roolia kuin esimerkiksi kunnilla on.

Itsehallinto voidaan toteuttaa ilman liikelaitostamista. Ryhmä olisi voinut miettiä toimivaa mallia. Akateemisen tutkimuksen riippumattomuus on arvo, jota ei pidä tuhota hyöty-yliopistoajattelulla. Liikelaitos saattaisi aikaa myöten romuttaa yliopistokoulutuksen alueellisen tasapuolisuuden ja maksuttomuuden. Nykymallia voidaan kehittää niin, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Arvioijien mukaan yliopistojen pahin vitsaus on sisäinen hallinto ja johtaminen. Yliopistot ovat ilmeisesti ajautuneet samantyyppiseen johtajuuskriisiin kuin erikoissairaanhoidon kuntainliitot. Molemmat tarvitsevat johtamistaitoisen ammattijohtajan, joka kuitenkin hallitsisi oman alansa - tieteen teon tai parantamisen taidot - jokseenkin perusteellisesti. Tiedemiehestä ja lääkäristä ei välttämättä aina kehity tehokasta ammattijohtajaa.

Kaikkiaan raportissa on 40 suositusta. Liikelaitosmallin mukana saattaa tuhoutua monta hyvääkin esitystä. Esimerkiksi opetushallitus kannattaisi muuttaa opetuksen kehittämiskeskukseksi Stakesin mallin mukaan. Silloin varsinainen hallinto voitaisiin siirtää lääninhallituksille. Erillistä uutta hallintovirastoa ei tarvita.

Työryhmän mielestä kouluihin kaivattaisiin jonkinlaisia tarkastuksia tai ainakin tehokkaampaa "informaatio-ohjausta" nykyisenkaltaisen arviointitoiminnan lisäksi. Tähän asiaan varmaan kaivataan korjausta, kuten myös tarkempaan koulutuksen ennakointiin. Koulutus on kilpailuvaltti, mutta nyt nuoria koulutetaan väärille aloille työttömiksi. Siitä vastaa opetusministeriö.

paakirjoitus@kaleva.fi