Teollisuuden ja elinkeinoelämän tehokkuuteen ja massatuotantoon perustuvat vaatimukset ja yritykset ohjailla yliopistojen opetusta sitä tukevaan suuntaan saivat huutia, kun Lapin yliopiston uusi rehtori Mauri Ylä-Kotola viitoitti yliopistojen tehtävää tulevassa ajassa.
Ylä-Kotola piti elinkeinoelämälle itselleen vahingollisena ajattelua, että tuotetaan vain teknologisesti hyvää tavaraa, suurille massoille ja edullisesti kun sen sijaan pitäisi erikoistua ja tuottaa osaamista ja tietoa palvelu-ja elämysyhteiskuntaan.
Lapin yliopiston avajaiset maanantaina olivat historialliset uuden rehtorin vuoksi, mutta myös sen siksi, että samalla vihittiin yliopiston viidennen tiedekunnan, taiteiden tiedekunnat uudet tilat. Yliopiston uudenlaista sykettä todistamassa oli runsaasti kutsuvieraita ja opiskelijoita niin, että Fellman-salin reilut 300 istumapaikkaa olivat viimeistä sijaa myöten täynnä.
Rehtori Ylä-Kotola katsoo Lapin yliopiston elävän toista sykliään ja se on erikoistuminen Suomessa ainoana tiede-ja taideyliopistona. "Meidän ei tule sitoutua elinkeinoelämän vanhakantaiseen ajatteluun, vaan me voimme lähteä siitä, että palvelu-ja elämystuotanto yhteiskuntamuotona aiheuttaa erilaisuutta ja moninaisuutta ja monia näkökulmia todellisuuteen samalla tavalla kun romantiikan ajattelijat ajattelivat."
Ylä-Kotola muistutti yliopiston tehtävänä olevan kriittisen ajattelun ja moniäänisyyden muotivirtauksia vastaan. Yliopisto siirtää muistia sukupolvelta toiselle ja säilyttää perinteen silloinkin kun ulkopuolinen yhteiskunta elää aivan toisten oppien johdattamana. Tärkeätä on kuitenkin rikkoa perinnettä, silloin kun siirtyminen uuteen on välttämätöntä.
"Se ei kuitenkaan voi tapahtua lyhytnäköisen muotiajattelun, hetkellisten poliittisten ja koulutuspoliittisten virtausten tai elinkeinoelämän ulkopuolisen painostuksen ajamana. Lähtökohdan on oltava uuden perinteen luominen kriittisen ajattelun kautta myötä- ja vasta-argumentteja kuunnelleen", napautti Ylä-Kotola.
Lapin yliopistolla on lupa ajatella, että sillä on paikka myös tulevaisuudessa, mutta siihen tarvitaan rohkeita ajattelijoita ja tekijöitä, arvioi johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriön tiedepolitiikan yksiköstä. Korkeakoulujärjestelmän uusia rakenteita mietittäessä katsotaan mikä on hyvä Lapille. Lapin yliopiston asemaa vahvistaa Lehikoisen mielestä Ylä-Kotolan sitoutuminen yliopiston kehittämiseen, hänen hyvät kontaktinsa tiedemaailmaan sen lisäksi,i että hän on monipuolinen persoona ja vahva ajattelija.
Lehikoinen ei usko, että Oulun ja Lapin yliopistojen kesken tulee enää olemassaolon kilpailua. Hän pitää mahdollisena, että yliopistojen välillä löydetään balanssi ja nimenomaan Lapin yliopiston ja korkeakouluyhteisön kehittäminen se, johon nyt ollaan menossa.
Taiteiden tiedekunta sai viimeisenä yliopiston tiedekuntana omat tilat pääyliopiston yhteyteen. Ne on suunnitellut, samoin kuin koko yliopistonkin, arkkitehti Juhani Katainen. Tuhannen opiskelijaa ja sata henkilökuntaan kuuluvaa voivat virittää hengen paloa turvallisin mielin piispa Samuel Salmen ja metropoliitta Panteleimon siunatessa tilat.
Hengen palon välttämättömyydestä luovuudessa muistuttaa myös kuvanveistäjä Kari Huhtamon Flamma Artis- taideteos. Keskusaulan kattoon ripustettu teos kiertää neljässä minuutissa akselinsa ympäri.