Oulu Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on listannut noin neljän miljoonan euron edestä infra- ja yritystukihankkeita rahoitettavaksi EU:n ohjelmakauden 2002-2006 rakennerahastoista.
Vanhan ohjelmakauden rahaa on käytettävissä yhteensä noin 70 miljoonaa, joista infraan ja investointeihin painottuvaa EAKR-rahaa noin 30 miljoonaa ja työllistämisen ja koulutuksen ESR-rahaa noin 40 miljoonaa.
Rahojen jakamisella ja käytöllä on tulenpalava kiire, sillä komission päätöksen mukaan rahat on käytettävä tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Suomi on anonut käytölle jatkoaikaa vuoden loppuun, mutta komissiosta ei ole tullut vastausta.
Normaalisti ohjelmakauden 2006-2006 rahat olisi pitänyt jakaa viime vuoden loppuun mennessä. Komissio halusi rahanjaolle jatkon elvytystoimena taantumaa vastaan.
Rahaa jää työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan Kaisa-Leena Lintilän mukaan aina jonkin verran ohjelmakausien vaihtuessa.
"Koskaan ei päästä sataprosenttiseen lopputulokseen. Projektit elävät ja osa ei toteudu ollenkaan. Se on ihan normaalia projektitoiminnan luonteen vuoksi", Lintilä kertoo
Pohjois-Pohjanmaa on anonut EU:n elvytystoimiin liittyvää pikarahaa Oulun ja Raahen satamiin sekä suurien yritysten yritystukiin liittyviin hankkeisiin. TE-keskuksen johtajan Leila Helaakosken mukaan kyseiset kohteet voitaisiin saada liikkeelle nopeasti ja hoitaa loppuun kesäkuun loppuun mennessä.
"Meidän mielestämme Pohjois-Pohjanmaan osuus jaettavista rahoista voisi hyvinkin olla tuo hakemamme noin 10 prosenttia", Helaakoski lisää.
TE-keskuksesta on lähtenyt hakemuksia myös menneen kauden ESR-rahoihin, mutta Helaakoski pitää niiden saamista hankalampana. "Aikataulu on niin kovin tiukka. Puolessa vuodessa on vaikea käynnistää ja maksaa koulutukseen liittyviä hankkeita."
Ministeriössä vanhan ja uuden ohjelmakauden vaihde lähti liikkeelle takkuisesti. Syitä oli useampia.
"Ongelmia ilmeni, koska EU-säädösten valmistelu vei aikaa, samoin kuin kansallisen lainsäädännön ja tietojärjestelmän valmistelu. Tavallaan meillä on ollut kahden kauden rahoja osittain päällekkäin jaettavana", aluekehitysjohtaja Lintilä sanoo.
Hän myöntää myös, että EU-rahoituskuvio on hyvin byrokraattinen. "Tulevaisuudessa EU on luvannut elvytykseen lisää joustoja. Myös oma kansallinen toiminta toivottavasti yksinkertaistuu uuden aluehallintomallin ja rakennerahastolain uudistamisella."