Kolmiportainen sotilashenkilöstörakenne tulee takaisin Suomen puolustusvoimiin. Jatkossa sotilaat jaotellaan upseereihin, aliupseereihin ja miehistöön.
Näkyvin muutos tavalliselle kansalaiselle tai vaikkapa palvelustaan suorittavalle varusmiehelle on yliluutnanttien kuoleminen sukupuuttoon. Sotilasarvoissa palataan ennen vuotta 1952 vallinneeseen tilanteeseen. Silloin ei tunnettu yliluutnantteja.
Siirtymäkausi kestää useita vuosia
Pääesikunnan mukaan yhtenäisen upseeriston muodostaminen kestää eri siirtymäkausineen useita vuosia.
Paluu pyhään kolminaisuuteen aloitettiin kuitenkin jo tämän vuoden alussa, kun aliupseeristo perustettiin ja sotilasammattihenkilöstön virkanimikkeet muutettiin aliupseeriston virkanimikkeiksi.
Yliluutnantti Marko Alahäivälä ottaa sotilaallisen rauhallisesti sen, että hänen sotilasarvonsa on katoavaa kansanperinnettä.
"En pidä uudistusta henkilökohtaisesti merkittävänä. Puolustusvoimissa on nykyisin tehtävän vaativuuteen perustuva palkkaus eli palkka riippuu tehtävästä eikä sotilasarvosta", Alahäivälä kertoo. Hän työskentelee Haapajärven asevarikon hallinto-osastolla turvallisuusupseerina ja tietohallintopäällikkönä.
Historia tuntee tapauksia, että poistuneissa sotilasarvoissa palvelleet ovat jääneet arvoonsa kunnes ovat saaneet normaalin ylennyksen tai jääneet ikänsä puolesta pois reservistä.
Toisenlaistakin on tapahtunut: vuonna 1995 Puolustusvoimien pääesikunta antoi ohjeen, että kaikki ylennyskelpoiset ylivääpelit tuli ylentää joko sotilasmestareiksi tai vänrikeiksi.
Arvonalennuksia
ei luvassa
Miten käy yliluutnanteille? Ylennetäänkö kaikki kapteeneiksi vai alennetaanko luutnanteiksi?
"Heidän ei tarvitse olla huolissaan. En näe sellaista tilannetta, että sotilasarvoa alennettaisiin", näkee osastoesiupseeri, majuri Petri Laurila Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
Yliluutnantti Alahäivälä sai nykyisen sotilasarvonsa reilu vuosi sitten. Sotilasarvolla ei ole hänelle samanlaista merkitystä kuin monelle reserviläiselle.
"Ei ole väliä, missä sotilasarvossa palvelen tai heilahtaako sotilasarvo uudistuksessa ylös- vai alaspäin. Mielestäni tärkeämpää on palkkausjärjestelmä, jossa palkka muodostuu koulutuksen, kokemuksen ja tehtävän perusteella. Järjestelmä palkitsee nykyisin niitä, jotka hakeutuvat vaativampiin tehtäviin", Alahäivälä kertoo.
Tervetullut yksinkertaistus
Alahäiväläkin saa pitää sotilasarvonsa nykyisenä vielä hyvän aikaa.
"Uudistus ei tapahdu ´naps vaan´. Laki- ja asetustasoisia muutoksia vaaditaan. Paljon joudutaan suunnittelemaan ja neuvottelemaan, että tähän asentoon päästään", majuri Laurila uskoo.
Laurila allekirjoittaa ajatuksen Puolustusvoimien virkarakenteen moninaisuudesta. Henkilöstöryhmiä löytyy: upseerit, erikoisupseerit, aliupseerit, opistoupseerit, sotatieteen kandidaatit ja määräaikaiset reserviupseerit.
"Jos kykenemme muodostamaan kolme henkilöstöryhmää, se helpottaa toimintaamme", Laurila huokaa.
Sekin on oma kysymyksensä, koskeeko yliluutnantin pyyhkäisy menneisyyteen pelkästään Puolustusvoimien henkilökuntaa vai myös reservin yliluutnantteja.
"Haastava homma, mutta Puolusvoimien komentajan, amiraali Juhani Kaskealan tahtotila on kolmiportaisuus. Aikataulusta ei uskalla sanoa mitään", Laurila puuskahtaa.
Haapajärven asevarikolta löytyy viisi yliluutnanttia.
