Viron uusi hallitus ei halua äkkijarruttaa talouskasvua. Se tietää korkeaa inflaatiota ja euroon siirtymisen viivästymistä. Ylikuuma talous merkitsee myös vakavia riskejä.
Viron uusi kolmen puolueen hallitus aloitti työnsä maanantaina. Pääministeri Andrus Ansipin johtaman Reformipuolueen, Isänmaan ja Res Publican liiton IRL:n sekä sosiaalidemokraattien takana on Viron parlamentissa eli riigikogussa 60 paikkaa 101:sta. Hallitus voi siis käytännössä viedä läpi politiikkaansa vahvoin valtuuksin.
Ansip johti myös maan edellistä hallitusta, jonka kokoonpanosta ei ole enää jäljellä kuin Reformipuolue. Uuden koalition perusrunko rakentui luontevasti sekä vaalituloksen että oikeistoliberaalin ajattelun pohjalle, sillä Viron sosiaalidemokraatitkaan eivät ole mikään vasemmistopuolue. Uusi hallitus antaa nyt talouskasvulle yhä lisää sytykkeitä: tasaverona kerättävää tuloveroa kevennetään edelleen. Vuonna 2011 sen on määrä olla enää 18 prosenttia.
Kun ylisuurin vaatimuksin hallitusneuvotteluihin lähtenyt vihreiden puolue oli niistä pullautettu ulos, jäi näkyvimmäksi väännön aiheeksi se, millaisiin asemiin nousee IRL:n johtaja ja entinen kaksinkertainen pääministeri Mart Laar. Myös ulkomailla profiloituneen Laarin käteen jäi lopulta vain lohdutuspalkinto puolueensa parlamenttiryhmän johtajana. Hallituksesta hän ei saanut haluamaansa ulkoministerin paikkaa. Vallitseva käsitys on, ettei Ansip halunnut liian vahvaa, toista puoluetta edustavaa poliittista konkaria hallituksensa näkyvälle paikalle.
Laarin sivuuttamisen takana on arveltu olevan myös Ansipin halu välttää lisäkiistoja Venäjän kanssa, jotta maiden välinen tavarakauppa saataisiin vauhtiin. Laar on eri käänteissä näkyvästi arvostellut Venäjää. Kun samaan aikaan Latvia on nopeasti saanut kohennettua suhteitaan Venäjään, Ansipin paineet edetä samaan suuntaan kasvavat. Nyt maiden suhteet ovat juuttuneet nokitteluun, joka pitemmän päälle tuskin on Vironkaan etu.
Vaikka Viroa on maan ilmiömäisen kehityksen vuoksi kutsuttu uusien EU-maiden priimukseksi, ei uudelta hallitukselta puutu edestään vaativia tehtäviä. Taloudessa lähivuosien suurena teemana pysyy euro. Viro on joutunut lykkäämään yhteisvaluuttaan siirtymistä, koska inflaatiota ei huiman talouskasvun takia ole saatu kuriin. Viime vuoden kasvulukema oli hurja 11,9 prosenttia.
Uusi hallitus ei edes ole asettanut euroon liittymisen tavoitevuotta. Maan talousministeriö esitti äskettäin, että kyseeseen voisi tulla vuosi 2011. Ylikuuman talouden viilentämiseksi maassa on väläytetty jopa julkisen alan palkkojen jäädytystä, mutta se synnyttäisi uusia ongelmia toisaalla. Vakavimmat riskit Virossa liittyvät epärealistisen korkeisiin kiinteistöjen hintoihin. Viron EU-komissaari Siim Kallaskin katsoi aiheelliseksi varoittaa maanantaina julkaistussa Äripaev-lehden haastattelussa kotimaataan siitä, että jyrkkää hintojen nousua voi seurata hintojen romahdus ja sitä kautta vakavia vaikeuksia maan talouteen.
Ongelmiin kuuluu myös pula työvoimasta, joka tuntuu erityisesti rakennusalalla. Kallasin mukaan Viron kannattaisi pyrkiä hankkimaan työvoimaa, ei niinkään Ukrainasta, kuten maassa on puhuttu, vaan pikemminkin Suomesta.
Sivulauseessa esitetyllä arviolla on melkoinen oirearvo: Suomenlahden eteläpuolella pidetään mahdollisena, että Viron ja Suomen pikkuveli--isoveli-suhde voi jo pikapuoliin kääntyä ylösalaisin. Viron poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kuitenkin kylmää harkintaa, jotta maan taloutta ei ohjata sitä ennen karille.