Pääkirjoitus

Yli­ko­via otteita ko­ti­rin­ta­mal­la

Yhdysvallat käy kotirintaman sotaa terrorismia vastaan yhä kovemmin keinoin.

Yhdysvallat käy kotirintaman sotaa terrorismia vastaan yhä kovemmin keinoin. FBI:n uudet valtuudet saattavat kansalaisvapaudet kyseenalaisiksi.

Yli kahdeksan kuukautta terroritekojen jälkeen Yhdysvallat tiukentaa otteitaan terrorismin vastaisessa taistelussa myös kotirintamallaan. Käsikassarana käytetään liittovaltion poliisia FBI:tä, jolle presidentti George W. Bushin hallinto antaa uusia resursseja sekä laajat valtuudet urkkia kansalaisiaan. FBI:n päätyöksi tulee rikosten torjunnan sijaan terrorismin vastainen taistelu.

Otteen kiristämiseen on ymmärrettäviä syitä. Terrori-iskut saattoivat Yhdysvallat henkiseen piiritystilaan. Lisäksi on käynyt ilmi, että viranomaisilla olisi saattanut olla mahdollisuuksia päästä jäljille ja onnella ehkä jopa tehdä tyhjiksi terroristiaikeita, jos käytössä olleet tiedonsirut olisi otettu vakavasti. FBI:n saamat valtuudet kajoavat kuitenkin niin syvälle kansalaisten perusoikeuksiin ja -vapauksiin, että ne herättävät epäilyksiä. Samalla ne avaavat vastenmielisen näkymän ihmisarkeen ulottuvasta urkinnasta.

Asialla on republikaanien äärioikeistoon kuuluva sisäministeri John Ashcroft, presidentin tuella. Ashcroft laajensi torstaina FBI:n valtuuksia käyttää internetiä ja kirjastoja sekä seurata poliittisia ryhmiä ja uskonnollisia järjestöjä kirkkoja, synagogia ja moskeijoita myöten.

Uusia ohjeita on syytä lainata sanatarkasti. ”Terroristitoiminnan havaitsemiseksi tai estämiseksi FBI saa oikeuden käydä missä tahansa paikassa ja olla läsnä missä tahansa tapahtumassa, joka on avoinna yleisölle, samoilla ehdoilla kuin kansalaiset yleensäkin.” Kuulostaa viattomalta, mutta ylilyöntien ja väärinkäytösten vaara on FBI:n takavuosien maineen muistaen ilmeinen.

Kotimainen urkinta kiellettiin FBI:ltä 1970-luvun alussa sen jälkeen, kun se oli käyttänyt valtuuksiaan lavealla kädellä. Urkinta oli sen jälkeen sallittua vain, jos kysymys oli epäillystä rikoksesta. Säännökset estivät liittovaltion poliisia nurinkurisesti jopa etsimästä julkisista lähteistä johtolankoja, jos kysymys ei ollut epäillystä rikoksesta.

FBI:n kenttätoimistot eivät tarvitse vastedes ylimmän johdon lupaa tutkia terrorismiepäilyjä. Tämä muutos on paremmin perusteltu, sillä ennen syyskuuta kaksi kenttätoimistoa toimitti Washingtoniin valmisteilla olleisiin iskuihin viitanneita tietoja, joihin ei kuitenkaan reagoitu. Lisäksi satoja asiamiehiä siirretään huumeiden vastaisesta taistelusta terrorismisotaan. FBI:n analysointivalmiuksia parannetaan perustamalla yli 400 henkilön vahvuinen tiedustelutoimisto.

Laveat poliisivaltuudet herättävät huolta kansalaisjärjestöissä ja poliitikoissakin. Bushin hallinnon oli jo aiemmin peruttava aikeensa perustaa toimisto, jonka tehtävä olisi ollut levittää disinformaatiota ulkomaille. Samaten aikeet tuomita terroristeja salamyhkäisissä sotilastuomioistuimissa saivat osakseen laajaa arvostelua.

Bushin hallinto on joutunut ahtaalle epäilyksistä, ettei se tehnyt kaikkea estääkseen syyskuun iskut. Kongressin tiedusteluvaliokunnat aloittavat asiasta yhteistutkimuksen ensi viikolla. Hallinto vastasi aluksi epäilyksiin vastasyytöksillä epäisänmaallisesta pikkupolitikoinnista. FBI ei puolestaan nähnyt ensiksi toiminnassaan moitteen sijaa.

Ääni on sittemmin muuttunut kellossa. FBI:n johtaja on myöntänyt, että iskut olisi voitu ehkä estää. Bushin hallinto vastaa tästä tulevaan sisäpoliittiseen vaaraan uusilla poliisivaltuuksilla. Tämä on omiaan pitkittämään kansakunnan henkistä piiritystilaa. Osama bin Ladenin mestaroimat iskut johtavat yhä pidemmälle meneviin seurauksiin.