Oulun taloudelle Ylikiimingin liitos ei merkitsisi paljon mitään. Vaikka Ylikiiminki on viime vuosina velkaantunut, kunnan runsaan neljän miljoonan euron velka (vuonna 2003) ei paljoa paina kaupungin kirstussa. Väestöltään 3 300 asukkaan Ylikiiminki vastaisi pienehköä kaupunginosaa tai kaupungin parin vuoden luonnollista väestön kasvua.
Oulun maapinta-ala kolminkertaistuisi. Oulu saisi uudet uudet naapurit Yli-Iin, Pudasjärven ja Utajärven. Kaukaisimpaan nurkkaan, Ylivuottoon olisi matkaa linnuntietä toripolliisilta 50 ja maantietä 65 kilometriä.
Periaatteellisesti liitos on tärkeä. Parasta aikaa käydään keskustelua Suur-Oulusta. Muun muassa kaupunginjohtaja Kari Nenonen on toivonut keskustelua Suur-Oulun kuntaliitoksesta.
Ylikiimingin veroprosentti on 19, ja liitos pudottaisi veroprosentin 18:aan. Tai jos Oulu nostaisi liitoksen yhteydessä verojaan, se ei kyllä johdu kuntaliitoksesta. Ylikiimingin verotulot ovat vain muutaman prosentin Oulun veropotista.
Ylikiimingissä ei ole Oulu-lisää vastaavaa lasten kotihoidon lisää. Oulussa taas ei ole muutamien kymmenien oppilaiden kyläkouluja, joita Ylikiimingistä löytyy vielä viime keväänä tehtyjen harvennusten jälkeenkin.
Miten pienet kyläkoulut sopivat Oulun strategiaan? Entä terveyskeskus? Kuntaliitosneuvottelut ja tulevaisuus antavat tälle vastauksensa. Suurimmalle osalle ylikiiminkiläisistä liitos ei tuo paljoa muutosta. Heistä käy paljon Oulussa työssä. Oulaisena he voisivat halutessaan tuoda lapsensa päivähoitoon Ouluun.
Ylikiiminki kuuluu jo Oulun seudun ympäristöpalveluihin. Samoin yrittäjät saavat neuvontaa Oulun seudun yrityspalvelukeskuksessa.
Ylikiimingin väki eroaa paljon Oulusta. Heidän mukanaan kaupunkiin tulisi myös lehmiä ja hevosia, koska maatalous on merkittävä Ylikiimingissä. Heidän tulonsa ovat asukasta kohden vain reilu puolet siitä, mitä ne ovat oululaisilla.
Ylikiimingin keskusta menettäisi ehdottoman enemmistönsä suurvaltuustossa ja saisi tyytyä viime vaalin tulosten perusteella niukasti suurimman puolueen asemaan.