Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

Uusi luontomedia: Poh­joi­sen Polut tarjoaa tuhtia luet­ta­vaa ret­kei­ly­kan­sal­le

Yli­kii­min­gin vaakuna lähti Ouluun

Kunnanvaltuusto piti torstaina Ylikiimingissä viimeisen kokouksensa ennen kuntaliitosta Ouluun. Oulun valtuuston puheenjohtajalle Kyösti Oikariselle luovutettiin toinen Ylikiimingin kunnan virallisista vaakunoista.

Ylikiimingin valtuuston historian viimeinen esiintyminen tapahtui torstai-iltapäivänä Vesaisenlinnan hirsisalin lavalla.
Ylikiimingin valtuuston historian viimeinen esiintyminen tapahtui torstai-iltapäivänä Vesaisenlinnan hirsisalin lavalla.
Kuva: Risto Rasila

Itsenäisen Ylikiimingin kunnan 141 vuoden taival päättyi torstaina korkeimman poliittisen päätöksenteon osalta, kun Ylikiimingin kunnanvaltuusto piti viimeisen kokouksensa juhlavaltuuston Vesaisenlinnassa.

Tilaisuutta sävytti tietty haikeus. Toisaalta muutos osaksi Oulua ja ylikiiminkiläisten voimakas kotiseuturakkaus antoivat vahvaa uskoa tulevaan.

Oulun valtuuston puheenjohtajalle Kyösti Oikariselle luovutettiin toinen Ylikiimingin kunnan virallisista vaakunoista. Toinen jäi Ylikiimingin virastotalolle.

"Kiitos! Tämä on todella arvokas vietävä kotikaupunkiin. Tässä juhlassa on ollut mukava olla, täällä on ollut haikeutta ja uskoa tulevaisuuteen sekä aitoa kotiseudun arvostamista", Oikarinen kiitti.

Tilaisuudessa jaettiin kunnan nykyisille luottamushenkilöille kaikkiaan 66 Suomen Kuntaliiton ansiomerkkiä sekä Ylikiimingin kunnan korkeimpana huomionosoituksena kunnan viirit, jotka poistuvat käytöstä vuodenvaihteessa.



Ahkeria ihmisiä


Kultaisen kunniamerkin saanut valtuutettu Aino Parkkinen (vas.) ehti olla kunnanvaltuustossa 20 vuotta. Maaseutulautakunnassa hän oli seitsemän vaalikautta eli 28 vuotta.

"Tietenkin tässä on vähän haikea olo, mutta toisaalta ihan helpottunut olo. Minulla on ollut koko ajan myönteinen kanta kuntaliitokseen. Omalta osaltani politiikka päättyyy, sillä en ollut viimeksi enää edes ehdolla", Parkkinen mietti.

Syntyjään Parkkinen on muhoslaisia, joten ilman omakehua hän voi sanoa, että "ylikiiminkiläiset ovat ihan ystävällisiä ihmisiä, vaatimattomia ja kovia tekemään töitä. Täällä on ollut pakko tehdä töitä, jos on meinannut pärjätä."

Parkkisella itsellään on ollut maatilan lisäksi mansikkaviljelmä ja mattokutomo Vepsällä 17 kilometriä kuntakeskuksesta Puolangan suuntaan.



Hyvä lopputulos


Juhlakokouksen vetänyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja Keijo Wathén (kesk.) arvioi Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitoksen onnistuneen parhaiten Suomessa ainakin keskustelujen ja neuvottelujen suhteen. "Jatketaan yhteistyötä samaan malliin. Oulu oli luontainen suunta hakea leveämmät hartiat asioiden hoitoon."

Vt. kunnanjohtaja Minna Rintamäki kehui luottamushenkilöitä rohkeudesta tehdä kauaskantoisia päätöksiä. "Nykyaikana palvelut pystytään järjestämään suuremmissa kokonaisuuksissa, kun kulkuyhteydet ja teknologia ovat menneet eteenpäin. Siinä mielessä rajat ovat menettäneet merkityksensä."

Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen (kesk.) kiitti tilaisuudessa ansiomerkin ja viirin saaneiden puolesta. Hän muistutti, että kuntaliitoksesta päätettiin 21. maaliskuuta 2006 yksimielisesti niin Ylikiimingin kuin Oulunkin valtuustoissa. "Suurempi kunta ei merkitse etääntymistä asukkaista. Oulun valtuustossa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat niin ydinkeskustaa kuin reuna-alueita."

"Aloite liitokseen lähti meiltä. Oulu vastasi rykimävaiheessa myönteisesti kuten meillä poronhoitoalueella on tapana ilmaista", Antti Huttu-Hiltunen tiivisti neuvotteluhistorian.

Juhlapuheen pitänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju uskoi ylikiiminkiläisten valinnan turvaavan palvelut yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. "Vaihtoehdoista kuntaliitos on selvästi paras."

Harju oli yhdistymiskehityksen hiipumisesta Oulun seudulla huolissaan. "Oulun näivettyminen näivettää koko Pohjois-Suomea."

Arkkitehti Jukka Lahtinen Arkkitehtitoimisto HML Oy:stä esitteli Vesalan monitoimitalon suunnitelmia. Taloon menee valtaosa liitoksen yhdistymisavustuksesta.